perjantai 2. syyskuuta 2016

Kide-jalkavamma-Pablo

Meillä taas sattuu ja tapahtuu. Tällä kertaa Pablo kävi eläinlääkärissä kun pissassa oli verta ja mitäs muuta sieltä löytyikään kun uraattikiteitä!! Ne hemmetin kiteet joista on lukenut kaiken mahdollisen tiedon ja ollut ihan varma, että kun dallun hankkii niin totta kai just sille mun dallulle niitä tulee. Hugo oli tapaus, jolla ei koskaan niitä todettu,vaikka se söikin raakaruokaa ja kaikkia lihoja ja sisäelimiä. Sen myötä jotenkin ehti jo unohtaa koko asian ja luottaa siihen, ettei Pablollekkaan niitä tule. Ei auttanut luotto tällä kertaa. 
Huomasin vain yks päivä, että Pablon pissa on punertavaa ja oli se ehkä vähän vaisumpi ollut pari viime päivää. Pissaa kuitenkin tuli ihan normaalisti. Eläinlääkärissä sitten todettiin, että uraattikiteitähän ne on ja ihan sillein reilustikkin. Kiviä ei kuitenkaan onneksi virtsarakosta ultraamalla löytynyt. Siellä sitten todettiin että pitäisi ruoka vaihtaa eläinlääkärin liuotusruokaan, mutta olin jo päättänyt että Pablon kivet liuotetaan kananmunalla ja kaurapuurolla. Olin kuullut ja lukenut dalluista, jotka on saaneet kivet pois ihan ilman erillisiä liuotusruokia ja olenhan nyt raakaruokkinut Pabloa ja Hugoakin jo useamman vuoden, joten samaa jatkan, hieman eri aineksilla vain. Kyselin myös eläinlääkäriltä allopurinolista eli lääkeaineesta, joka vähentäisi ilmeisesti virtsahapon muodotumista ja sitä kautta kiteiden muodostumista. Eläinlääkäri ei siitä osannut mitään kertoa, joten jäätiin selvittelyn kannalle siinä asiassa. 
Tällä hetkellä ja oikeastaan siitä hetkestä lähtien kun huomasin Pablon pissassa verta (koska olin aika varma että kiteistä on kyse) aloin syöttämään sille lähinnä kananmunaa ja puuroa ja juotin sille aika paljon vettä. Vitamiinit se saa nyt ja ennenkin on saanut multipuppy vitamiinilisästä. Lisäksi erilaisia öljyjä se saa myös.  Nyt löysin kalkkunan ja broilerin lihaa joissa ei ole luita eikä luultavasti nahkojakaan erään eläinkaupan irtomyynnistä (merkki oli jokin outo, en ole ennen siitä kuullut). Lisäksi ostin sian rasvaa, sillä Pablo ehti laihtua jo parissa päivässä silminnähtävästi ja toivon, ettei niin pieni määrä sikaa lisää kiteiden muodostumisen todennäköisyyttä. Nyt mietin mikä olisi sellainen nappula, jota voisin hätävaralla ja nameina sille syöttää. Ostin kyllä jo parin kilon pussin ihan normikaupan hau hau kana-riisi? nappulaa, jossa siis ei muuta lihaa kuin kanaa ja sitäkin aika vähän. Onhan se vähän sellaista höttö ruokaa eikä tietoo kanan nahan määrästä, mutta menee sillon tällön. Tai sitten mietin, että nyt pidän sen aika tiukalla ruokavaliolla kunnes kiteet saadaan pois ja sitten vähän kerrallaan lisään normaalimpaan ruokaan ja katon missä se raja menee, että miten paljon normiruokaa se sietää ennen kun kiteet palaa. 
Pablo on kuitenkin nyt jo oma virkeä itsensä ja verta ei ole sen ensimmäisen kerran jälkeen näkynyt eikä enää eläinlääkärissäkään verta pissassa ollut. Pablo on siis harrastanut normaaliin tapaan. Paitsi että se satutti jalkansa taas johonkin ja nyt sillä on vekki siinä samassa takajalassa joka on saanut osumaa ennenkin. Eli tossun kanssa ollaan harrasteltu. Erityisen pätevä se onkin ollut, etenkin jälessä, mutta siitä lisää joku toinen kerta. 


Paikkamakuu treeniä "pienessä" häiriössä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti