sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kesän huonot puolet

Mistä tietää että on tullut kesä ja kuumuus? Siitä että Hugo nukkuu lattialla ja että sen pää mätii. Uiminen on tänäkin kesänä saanut aikaan Hugon ihossa oireita. Tällä kertaa ei näytä olevan karvatupentulehus vaan märkiviä hotspotteja. Huomasin sen toisen posken karvojen olevan ihan klimpissä ja sieltä alta paljastui kamalalta haiseva märkäpesäke. Yritin nyppiä siitä kaikki karvat pois ja nyt olen puhistellut sitä ja laitoin siihen myös bacibaktia. Toisella puolella päätä on myös pari pienempää punaista länttiä, mutta ne ei ole ehtinyt märkimään. Jännä että yleensä nuo iho-oireet tulee pään seudulle, kun luulis että pää ei kastu niinkään uidessa ja se kuitenkin kuivuukin ensimmäisenä.
Koira joka ei lähes koskaan nuku paljaalla lattialla on saanut kyynäreensä karvattoman ja punoittavan alueen, lattialla nukkumisen seurauksena. Pitääkö minun keksiä Hugolle jotkut kyynärsuojat? :D Nytkin Hugo tekee sitä että käy välillä lattialla viileässä ja menee vähäksi aikaa pehmeälle nukkumaan ja sitten taas lattialle.


Parempi puoli

ja sitten se pahempi...


perjantai 28. kesäkuuta 2013

Edistystä

Viimeaikoina rulla ja tottis on ollu meidän viikon sanat. Rullaa ollaan otettu yleensä pari kertaa viikossa ja tottista vähän enemmän. Muut treenit kuten jälki ja ihan oikee hakuileminen on nyt vähän jäänyt, mutta parempi ehkä näin vähän jaksottaa millon mitäkin treenaa. Ja jälessä me nyt ollaan vaan niin hyviä, että mitäpä sitä enää treenaamaan :D
Rullan kanssa me ollaan edistytty ihan hirveesti. Nykyään Hugo tuo 90% rullista minulle asti ja ainakin puolet saan otettua suoraan suusta ettei tiputa jalkoihin. En ole nyt ollut niin tarkka siitä että tiputtaako jalkoihin vai oottaako kunnes otan sen siltä suusta. Jos Hugo tiputtaa rullan ihan kokonaan matkan varrelle, niin lähetän sen hakemaan uuden rullan. Rullan tuonti on siirretty kokonaan metsään ja sillein et Hugo joutuu jo vähän etsimään. Intoa sillä on tosi hyvin, välillä se vaan saattaa hiimata hetken siellä maalimiehen luona ennen kun ottaa rullan. Välillä meinas epätoivo iskeä tuon koiran ja rullan kanssa, mutta kyllähän siitä taitaa rullakoira vielä tulla.
Tottiksessa meidän kaukopalkka on osottautunut erinomaiseksi palkkauskeinoksi. Intoa Hugolle on tullu ihan hirveesti lisää ja se vauhti kun se saa vapautuskäskyn juosta sille namikupille :D Seuraamista on voinut ottaa jopa ehkä 20m pätkiä ja käännöksiä myös liikkeestä ollaan treenattu. Käännöksissä kontakti ei aina pysy eikä ne välttämättä ole niin teräviä, mutta tulee kuitenkin mukana. Paikallaan käännökset on tosi hyviä ja napakoita. Maahanmeno, meidän ikuinen ongelma on korjaantumassa. Joku Hugolla kai loksahti kohalleen, kun se alko mennä maahan ilman kädellä avustamista ja vielä suht nopeesti. Nopeesti tarkottaa meidän kohalla 1-2 sekuntia. Ja huomaan että jos ite sanon käskyn sillein napakasti ja innostavasti niin Hugokin menee nopeammin maahan. Nyt tuntuu siltä, että Hugo osais kaikki liikeet yksittäin, mutta sitten kun sillä vielä riittäis mielenkiinto tehä kaikki putkeen, niin hyvä ois. Välillä käy mielessä, että ehkä me sinne bh-kokeeseen vielä joskus mennään, vaikka esim. vuosi sitten se oli sellanen aihe, että ei ikinä ainakaan Hugon kanssa. Tavoitteeksi voisin kyllä laittaa että vuoden sisällä me käytäis kokeilemassa josko bh-koe menisi läpi. Kamalaa julkisesti luvata, mutta tavoitteita pitää olla ja jos Hugo tuota vauhtia edistyy kun mitä se on nyt edistyny vuodessa, niin miks ei.
Opin taas yks päivä jotain uutta: tottis ja toko ei ole sama asia.  Joskus olen saattanut kirjoittaa tokostakin, mutta siis palveluskoirapuolella treenaamme, joten se on tottista mitä me treenataan.


sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus kuvina

 Juhannus me siis vietettiin paikassa Rovaniemi, Lapland

Junassa

Jätkänkynttilän silta.

Ounasvaaran huipulla
Ounasjoki
Yötön yö
Lauantai päivä :D

Hieman pelottava linja-auto


tiistai 18. kesäkuuta 2013

Oliver repäisee jälleen

Voitte ehkä arvata miksi Oliverista taas kirjoitan, se on joutunut lääkäriin. Tällä kertaa nielaistuaan kokonaisena 10cm pituisen lampaan kylkiluun. Joo-o kyllä se sitten osaa. Olin lajittelemassa teurasjätettä ja Oliver tuli siihen auttamaan ja otti sitten sen kylkiluun palan ja alko syömään. Ajattelin että syökööt jos mitään irti saa kun ei sillä niitä hampaita juuri enää ole. Se kuitenkin alko hotkimaan sitä ihan hulluna ja olin jo ottamassa luuta siltä pois, jollon se tietysti nielas sen äkkiä. Samana päivänä Oliver lähti Varkauteen äitille hoitoon ja koko loppupäivän se venytteli paljon ja makasi mahallaan. Muuten suht pirteä oli. Seuraavana päivänä kuitenkin pääsi Varkaudessa röntgeniin, jossa kävi ilmi että luu oli juuttunut ruokatorveen, josta se ei liiku mihinkään. Ja jos liikkuu niin saattaa rikkoa paikkoja mennessään. Seuraavana aamuna Oliver meni Kuopioon leikkaukseen, jossa luu saatiin otettua tähystämällä pois. Pientä vahinkoa oli tehnyt ruokatorvessa, mutta pitäisi parantua kuitenkin suht nopeasti.
Nyt on kuulemma jo ihan pirteä, ärsyttävä oma itsensä :D Pehmeää ruokaa joutuu syömään pari päivää ja mahalääkkeitä seuraavan kuukauden ajan. Miten voi yks koira olla koko ajan lääkärissä millon minkäkin vaivan takia?



Huippua

Ollaan me välillä niin hyviä :D Miten ihan pienistä jutuista tuleekaan välillä niin iloseks. Hugolla oli parin päivän loma ja tulokset näkyy heti lajissa kun lajissa. Eilen agilityssä Hugo oli sikanopee, mua rupes jo naurattamaankin kesken radan, kun se vaan juoksi ihan hulluna :D Tästä lähin meillä taitaakin olla päivä ennen agitreenejä lomaa, jotta se juoksis noin joka kerta.

Tokossa tänään meillä oli uusi kokeilu, kaukopalkka. Jätin kupin maahan ja sinne nameja. Käskin Hugon sivulle ja tein pari käännöstä ja käsky "vapaa". Hugo juoksi ihan innolla kupille ja veti namit. Sehän toimii! Sitten seuraamista pieni pätkä ja vapautus namikupille. Välillä sillä ihan kuola valu kesken seuraamisen, kun ois niin kovasti halunnu mennä kupille. Pari kertaa se aina vilkas kuppia, mutta kun anto käskyn niin teki tosi hienosti. Ehkä tää onkin se juttu miten Hugolle saa motivaatiota myös tottikseen. Ja toki koko päivän kotona makaaminen autto myös asiaa.
Kokeiltiin myös maahanmenoa, joka on aina ollu tooosi hidasta, mutta tänään se meni pari kertaa ilman apukättä ehkä jopa alle 2 sekunnin maahan.
Paikallaolossa se oli tänään ainakin 5min. Ihan alussa nousi puoliks kun kurotteli jotain hajua nurmikolta, mutta loppuajan oli nätisti paikallaan, vaikka ötökätkin sitä vähän kiusas.


Tää viikko on siis alkanut huipusti Hugon osalta. Illan ilona meillä on ollut haukkumisen opettelua hiljasin tuloksin. Ei se hauku vaikka mitä tekisin. Olen koputellu oveen ja yllyttäny vaikka millä. Hugo vaan kattoo et mitä sä teet anna se nami nyt tänne. Pari kertaa oon saanu sen palkattua kun se on kuullu jostain äänen ja haukkunu ja sen jälkeen heti oon antanu sille käskysanan ja sit se on vähän puhahtanu. Ehkä se siitä. En kyllä ees tiiä miks sen haluun opettaa haukkumaan. Ehkä se vois saada vähän röyhkeyttä ja viettiä sillä joskus.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Jälkiä

Jälkiä ollaan tehty nyt ihan urakalla ja mikäs sen mukavampaa kun Hugo vaan jälestää. Nyt ollaan otettu viuhkoja eli siis lähetetty Hugo ettimään jälkeä eikä vaan laitettu suoraan jäelelle.  Kyllä se jälen ettii tosi hienosti, vaikka ei kovin kaukaa vielä olla lähetettykkään.
Tänään ajettiin 4,5h vanha jälki, mikä on muistaakseni vanhin jälki mitä Hugo on ajanu. Jälellä oli 2 esinettä ja lopussa keppi sekä kaks kulmaa. Jälen se kyllä etti ja otti, mutta sitten nenä nousi ja pyöri ympyrää ja lähti kauaskin jälestä hortoilemaan.  Kyllä se jossain vaiheessa sitten lähti jälkeä vähän ajamaan, sen verran että ekan esineen löyti. Siitäkin ajo ekaan kulmaan vähän huonosti, mutta kulman jälkeen homma parani huomattavasti ja loppujälen se jo oikeesti ajo. Positiivista taas, kaikki esineet otti hyvin ja kulmissa käänty oikeeseen suuntaan :) Epäilen että siinä alussa ennen  ekaa kulmaa saatto olla harhoja liikaa, joten Hugo ei tienny oikeen mitä tehdä. Lopun se ajo kuitenkin niin hyvin, että en usko et jälen vanhuus ois syynä tuohon alun säätämiseen.

Palkka tuli esineen ilmasemisesta.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Agikisat

Päälimmäisenä tunteena pettymys, mutta kun tarkasti miettii, niin menihän ne ihan hyvin. Tuloksena kaks vitosta ja yks hylly, meidän eka hylly! Kaikilla radoilla tuntu kyllä et Hugo ei ollu ihan skarppina mukana. Me oltiin kyllä ekojakin aina radalle lähtiessä, joten siinä ei ollu kovin kauan aikaa viritellä Hugoa. Kaksi ensimmäistä rataa oli kyllä tosi vaikeita ja olen ylpeä että se eka hyppyrata handlattiin niin hyvin läpi, vaikka ei se eteneminen kovin sujuvaa ollu. Ekalta hypäriltä yks hypyn ohitus, mutta muuten olen tyytyväinen ja sijotuttiinhan me kolmansiks jopa.


Toinen rata eli hyllyrata meni kyllä ihan pipariks. Hugo ohitti heti toisen hypyn ja ei oikein kuunnellu ohjeita. Varmasti oli minunkin ohjauksessa vikaa, mutta sitten sitä alkaa itteäkin ärsyttää kun toinen ei kuuntele ja jne.. Joten lopputulos et minä karjun kun Hugo ei toimi ja Hugo vaan muuttuu passiiviseks koska minä karjun ja sit se ei tee ainakaan mitään. Radan jälkeen tuli palautetta että oisin vaan voinu juosta sen radan läpi eikä jäähä jankkaamaan niitä esteitä, mutta kun minä en osaa sellasta. Jotenkin jos kisoissa ollaan niin vedetään loppuun asti mahollisimman puhasta rataa. Vaikka Hugolle ois varmasti jääny parempi mieli jos ois vaan juostu maaliin helponta kautta. Viimiselle radalle menin kyllä sillä mielellä et jos ei onnistu niin nielen ylepyteni ja juostaan vaan kivasti maaliin.
 Kolmas rata meni kuitenkin hyvin, yhen hypyn Hugo taas kierti, mutta sekin oli varmaan ohjauksesta kiinni. Kontaktit Hugo otti A:lla joka kerta, mikä on TOSI kiva juttu, koska niitä en varmistellu ja ylösmenoissakin oli taktiikkana vaan juosta kovaa sille, jollon Hugo tihentää askelta ja ottaa kontaktin. Keinu sen sijaan oli sillä katastrofiradalla joten Hugo kun paineistu siitä niin kovasti, niin sitten se ei menny keinua kunnolla sillä toisellakaan radalla.
Mitä tästä opimme?
- Sen että Hugo tarvitsee paljon kisakokemusta, jotta keskittyy radalla vain tekemiseen
- meidän pitää ilmeisesti opetella pari muutakin ohjauskuvioo kun valssi
- Hugolle pitää tehdä paljon kivoja juoksu ja irtoamistreenejä
- minun pitää opetella olemaan suuttumatta joka kerta kun Hugon ajatus herpaantuu (paitsi jos se lähtee ihmisen luokse)
- keinu pitää saaha vahvemmaksi
- keppikulmat ja kepit paremmiksi.....

ehkä noi riittää tavoitteeks nyt tälle kesälle, mietitään lisää sitten talvella. Ja me ei olla menossa ihan lähiaikoina kisoihin.

Kuvat Milena Nevanto






maanantai 3. kesäkuuta 2013

Vesipeto

Agilityn alkulämmittelyt ja loppuverryttelyt Hugo tekee nykyään uimalla, ainakin kuumalla ilmalla. Veteen kun pääsee, niin lotraa vähän aikaa ja sitten lähtee porhaltamaan järvelle. Siellä se viilettää yksinään pitkiäkin aikoja.

Agilitystä sen verran että tämän viikonloppuna on kisat täällä Joensuussa ja sinne ollaan menossa. Viime kerroilla treeneissä ongelmana on ollut ihmiset. Hugo porhaltaa kesken radan ihmisten luokse, mikä on todella ärsyttävää ja minulta nousee jo savu korvista! Tämä uusi käytös on luultavasti tulos kontaktien palkkauksista. Tänään asiaan puututtiin ärähtämällä sille aina kun oli menossa jonkun luokse radalla. Ei nimittäin kauheen kiva jos se tykittää tuomarin luokse kisoissa, sellasta käytöstä ei suvaita enää kakkosluokassa.

Ja sitten Hugon treenien aikana Oliver oli päättänyt tutkia mitä treenireppu sisältääkään:



sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Leiri

Rankka viikonloppu takana minulla ja koirilla. Perjantaina Hugo raukka sai viettää päivänsä ulkohäkissä aivan ypö yksin, kun se ei ollut tervetullut valmistujaisjuhliin, miksiköhän? :D Oli se aika säälittävän näkönen kun menin sen illalla hakemaan sieltä pois. Oliver se sijaan vietti koko viikonlopun arvolleen sopivassa hoitopaikassa, jossa sai nukkua sängyssä ja olla rapsuteltavana.
Hugon ja minun viikonloppu jatkui lauantaina Lieksassa pelastuskoiraleirillä. Aamulla hurautettiin Lieksaan, jossa vietettiin pitkä päivä metsässä ja autossa. Hugolle tehtiin lauantaina kaksi jälkeä. Eka jälki oli ehkä 1,5h vanha ja 300m pitkä. Hugo laitettiin ettimään lyhyeltä matkalta se jälki. Hugo löyti sen mutta oli lähössä takajälkeä ajamaan, joten pysäytin sen ja annoin ettiä sen oikean suunnan. Alku jälestä meni hyvin, mutta sitten jälki meni aikamoiseen risukkoon, jossa oli paljon kaatuneita puita yms. ja Hugohan ei voi sellasesta mennä. Joten Hugo sitten kierteli risukkoja  ja otti välillä jälkeä ja välillä tuntu ettivän sitä ilmavainulla. Loppua kohden maasto taas selkeni, mutta viimisenkin purkin se löyti ilmavainulla.  Eli siis aika kamala jälki! Tuli siis ilmi että Hugo täytyy totuttaa risukkoon. Positiivista on että Hugo kuitenkin ajo tai noh ainakin yritti ajaa sitä jälkee ja menikin sen loppuun asti eikä jättäny kesken.
 Toinen jälki tehtiin sitten helpompaan maastoon ja sinne laitettiin 4 esinettä. Se oli ehkä reilu tunnin vanha ja siinä oli yks suora kulma. Hugo laitettiin sekin jälki eka ettimään ja sehän löyty hyvin. Kaikki esineet ilmas hienosti (pysähtyy ja jotkin ottaa suuhun). Vähän korkeella nenällä minusta ajo, mutta saatto johtua korkeesta kasvillisuudesta. Kulma oli ojan penkalla, joten Hugo meni veteen (kävi juomassa) ja meni kyllä ojan toiselle puolellekkin, mutta tuli sitten takas ja jatko oikeeseen suuntaan. Molemmat jälet se ajo tosi hitaasti, ehkä kuumuus ollut syynä. Tämä toinen jälki meni kyllä tosi hienosti ja aina yllätyn kun se merkkaa esineet, kun ne on laitettu jälelle vasta ehkä kuukausi sitten.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa hakuilua. Hugolle tehtiin sellanen treeni, että maalimies oli virtaavan puron/joen rannassa ja sitten lähettiin koiran kanssa kulkemaan vastavirtaan ja katotaan ottaako se hajua vedestä. Pari kertaa Hugo kyllä merkkas veteen, ei kuitenkaan tienny mitä sille hajulle ois tehny. Omituista oli se että kun Hugo löyti maalimiehen, niin ei oikein reagoinu millään tavalla. Haki kyllä namit sieltä mut sit jatko matkaa  jälestämällä vanhoja jälkiä.

 Sunnuntaina otin myös vähän tottista hienolla nurmikentällä. Seuraaminen menee Hugolla nykyään aika hyvin, pitää katsekontaktin lähes koko ajan. Kulmat se tulee perässä mutta ei oikein käytä takapuoltaan liikkeessä. Paikallaan se kyllä käyttää. Paikallamakuuta otin myös, ei mitään ongelmia. Sitten oli jännä kokeilu, kun saatiin testata miten koirat reagoi pamauksiin. Hugo oli ekaks paikallamakuussa kun ammuttiin kaks kertaa ja toisella kerralla sitten seuruutin sitä. Paikallamakuussa ei edes silmiään räpsäyttänyt, tuijotti vaan. Seuraamisessa se laski katseen ekan pamauksen aikana, mutta ei välttämättä ollu mitenkään pamaukseen liittyvä, koska ei reagoinu muuten millään tavalla. Toisen pamauksen aikana seuraamisessa ei minkäänlaista reagtiota. Hyvä Hugo! Jotain hyötyä sen välinpitämättömyydestä joskus.


Auto oli jälleen kerran Hugon paikka lähes koko leirin ajan. Välillä käytiin tekemässä töitä, mutta kaiken muun ajan se vietti autossa, yön myös.  Kalteri takakontissa tai häkki ois kiva juttu, varsinkin näin kuumalla kun pitäis pitää luukkua auki. Onneks Hugo pysyy hyvin siellä kun laittaa hihnalla kiinni.




Koirat autoissa nukkumassa.
 Talviturkki lähti viikonlopun aikana, niinkin reippaasti että Hugo käveli suoraan laiturilta pää edellä järveen. Ja siis se tollo teki sen kaks kertaa, kolmannella kerralla meni jo rannasta.