Tokoura jatkuu

Tokossa siispä tänäkin tiistaina ja vielä menestyksekkäästi. Hugo on siis aivan ihana tokokoira kunhan se vaan keskittyy. Tällä kertaa se todella keskittyi. Taisin keksiä jopa selityksen sille, miksi Hugo on parina kertana toiminut niin hyvin, nimittäin juuri näinä kertoina Hugon sisko Wini ei ole ollut treeneissä. Siispä Hugoa ilmeisesti kiinnostaa niin kovasti Wini, että ei malta keskittyä tai sitten se odottaa sitä, että pääsee leikkimään Winin kanssa aina tokon jälkeen.
No mutta kuitenkin tänään tehtiin tokossa lähinnä sivulletuloa ja seuraamista. Seuraamista otettiin pienissä pätkissä ja lähes koko ajan palkaten. Hugo seuraa siis täydellisesti namin kanssa, mutta nyt olisi seuraava askel lähteä opettamaan seuraamista ilma namia. Harjoiteltiin sitä jo hieman siirtämällä sivulla ollessa namikäden selän taakse ja palkkaamalla heti kun katsoi silmiin, eikä ettinyt namia.
Luoksetulossa Hugo juoksee tosiaan aina ohi, kun vauhti on niin luja, joten sitä pitäisi opettaa sillein, että tulisi eteen istumaan luoksetulokäskystä ja siitä sitten käskystä sivulle. Paikallaolossa oli tänään hieman jopa häiriötä kun jätin Hugon istumaan, mutta pysyi hienosti paikalla, vaikka kattelikin välillä muualle.

Agility treenit

Viikonloppuna kävimme Hugon kanssa taas agilityssä, joka meni kyllä todella hienosti. Meillä ongelmana on ollut tosiaan puomi, jota Hugo ei ole uskaltanut vielä kertaakaan mennä itse kokonaan. Muutamalla viime kerralla olemme kuitenkin tehneet niin, että nostimme Hugon puomin keskelle ja siitä ohjattiin se namien kanssa alas. Tämä on toiminut ja viime kerralla Hugo uskalsi mennä koko puomin ihan ite, mikä ihana onnistumisen tunne! Ei Hugo puomista vieläkään tykkää mutta menee sen kokonaan reippaasti, koska haluaa siitä nopeasti pois. Sinänsä se ei haittaa...ainakin vauhtia löytyy.
A:ta olemme alkaneet myös harjoitella ja aloitimme sen harjoittelun todella loivalla A:lla, jonka kanssa ei ollut mitään ongelmia. Toisella kerralla jyrkensimme sitä hieman, eikä siinäkään ongelmia. Kahden A:n purkamisen ja kokoamisen jälkeen päätin, että sitä rumbaa en halua enää kokea, joten päätin kokeilla mitä Hugo sanoo normaali A:sta. Suunnitelmaa en sen varalle ehtinyt vielä tehdä, kun Hugo päätti itse irti ollessaan kokeilla mennä A:ta ja meni sen oikein nätisti, ja ehdin pysäyttää sen jopa kontaktille. En tosiaankaan odottanut tuollaista A:n ylitystä, vaan jotain puomin kaltaista ongelmaa. Luultavasti A on sen verran leveä, että se ei ole niin pelottava kuin puomi. Mutta siis A:n Hugo menee suurella innolla aina, ehkä liiankin suurella, nimittäin ylösmenokontakti jää välillä täysin ottamatta. Sen varalle olen nyt keksimässä jonkinlaista suunnitelmaa.
Uutena esteenä viimeeksi kokeilimme muuria, minkä päälle aluksi Hugo astui tassulla, mutta seuraavilla kerroilla hyppäsi jo nätisti yli.
Seuraavina uusina esteinä  vuorossa taitaa olla pituus ja keinu. Yksinkertaista ohjausta pitää myös harjoitella, nimittäin Hugo ei ymmärrä vielä sitä, että jos olen selkä siihen päin ja sanon esim "hyppy" että silloin saa hypätä, vaan minun pitää olla vielä naama Hugoon päin ja suoraan esteen takana ottamassa se vastaan.

Tuusniemen näyttelyt

Tuusniemellä oltiin viime lauantaina 19.3 Hugon kanssa ekoissa näyttelyissä. Onneksi meillä oli siellä tukijoukkoja, jotka opasti meitä näyttelyn saloihin. Hugo hieno poika käyttäytyi, noh ihan ok siihen nähden, että koiria ja ihmisiä oli paljon. Aluksi toki sääti enemmän, mutta hallissa jo rahottu hyvin, varsinkin kun joutu välillä häkkiin. Hallissa oli kyllä todella ahdasta, mutta siitäkin selvittiin.
Kehässä Hugo käyttäytyi erinomaisesti, ei säätänyt vaan seiso nätisti ja juoksi myös, vaikka vähän perässä laahaten. Eikä siis vetänyt edessä juoksevan perään, niin kuin aikasemmin on tehnyt. Ainakin tuomari tykkäsi siitä, sillä mukaan saatiin JUN ERI, JUK1, PU2, SA ja SERT. Tuomarina toimi siis Riitta Lahtovaara. Tosin junnu uroksissa oli Hugon lisäksi vain yksi uros ja paras uros kehässä taisi olla vain 3 koiraa, mutta hieno suoritus silti. Sertiä emme kyllä odottaneet, mutta kivahan se oli saada varsinkin kun Hugon käytös oli odotettua parempaa kehässä. Ja mikä tärkeintä, niin onhan se kiva saada hieno ruusuke ja pokaali hyllyä koristamaan :D
Ensi kerralla pitää vain muistaa  katsoa, että Hugon "vähäiset" kaulanahat eivät ole rytyssä hihnan takia leuan alla, vaan mahdollisimman vähäeleisesti kaulalla.

Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin näyttelyarvostelu meni näin:
Erinomaista tyyppiä oleva. Sukupuolileimaltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen uros. Kaunis pää. Hyvä kaula, jossa hieman löysää nahkaa. Kaunis ylälinja. Suorat etukulmaukset. Oikein kulmautunut takaa. Hyvin kehittynyt runko. Loistavat liikkeet. Ystävällinen luonne.

Onnistunut toko

Jeeee, vihdoinkin voin olla ylpeä Hugosta! Tokossa käytiin tänään ja Hugo käyttäytyi esimerkillisesti, ei ollut enää porukan huonokäytöksisin koira. Otti kontaktia lähes koko ajan ja teki kaiken minkä pyysin. Sivulle menee jo mallikkaasti, vaikka kädellä pitää vielä vähän ohjata. Seuraamista ei noissa ohjatuissa treeneissä olla otettu, koska haluan, että Hugo on jutussa mukana aina kun seuraamista tehdään, eikä tokossa keskittyminen ole ennen tätä päivää ollut sitä luokkaa. Paikalla Hugetti pysyy hienosti. Luoksetulossa saattaa juosta vähän ohi ja käänty ja tulla vasta sitten, kun nelivetojarrutus ei aina toimi niin hyvin, että pysähtyis minun kohdalle. Koirien välistä pujottelu meni myös tänään mallikkaasti, ei vilkaisuakaan muihin koiriin :) Ainostaan loppuajasta rupes piippaamaan ja vähän haahuilemaan, kun jouduttiin odottelemaan.
En tiedä miksi Hugo oli tänään niin kiltisti, ei se kovin nälkäinenkään mielestäni ollut. Ehkä tämä viimeajan  tehotottutelu ihmis- ja koiravilinään on toiminut.

Niin ja mainittakoon, että kävimme eilen dalluporukan kanssa treenaamassa näyttelyitä varten. Hugo keskittyi nätisti, ainoa miinus on että ympyrää juostessa vetää edellä olevan perään.

Agikisat

Varkaudessa olimme Oliverin kanssa pitkästä aikaa agikisoissa. Kisoilta odotettiin treenien perusteella hieman jotain muuta kun kymmeniä sekunteja yliaikaa ja riman tiputteluja. Tosiaan jo lämmittelyhypyissä huomasin, että Oliver hyppää riman päälle ja hakee hyppypaikkaa tosi paljon, jolloin vauhti pysähty ennen estettä. Kuitenkin radalle mentiin ja ensimmäiseltä radalta tiputti kuitenkin vain yhden riman askelten hakemisesta huolimatta, mutta yliaikaa tuli lähes 30 sekuntia. Muuten rata meni hienosti, kontakteilla ei pelännyt tuomaria ja kulki koko ajan eteenpäin. Toinen rata oli muuten puhdas, mutta yliaikaa myös suurinpiirtein 30 sekunttia. Epäilen, että Oliverilla on joku paikka jumissa, koska treeneissä se vielä viime viikolla kulki hienosti, eikä se yleensä pudottele rimoja. Silmissäkään ei voi olla mitään vikaa, kun viime viikolla kulki hyvin. Hieroja tai fysioterapeutti matka on siis edessä tässä jossain vaiheessa.
Muuten kisamatka oli mukava, oli kiva nähdä paljon vanhoja tuttuja ja tunnelmaa paransi vielä Salla, joka ilmestyi porokoiransa Hukan kanssa paikalle meitä tsemppaamaan :)
Hugokin oli kisoissa mukana, tosin joutui olemaan suurimman osan ajasta autossa. Muutaman kerran kuitenkin Hugon otin katselemaan menoa ja Hugo käyttäyty kyllä yllättävän nätisti, hallissa sisällä sääti aluksi vähän, mutta välillä jopa haki itse kontaktia, mikä oli todellinen ihme sellaisessa hälinässä (tai sitten Hugo oli vaan niin nälkäinen). Mutta onnistunut reissu senkin osalta.
Kuvista kiitos Sallalle.                                                                                                                                              

 

Tässä ikuistettu sekin ihme, että Hugo istuu lähes täydellisesti sivulla ja ottaa hienoa katsekontaktia.

Match Show

Varkaudessa olimme Hugon kanssa sen ensimmäisessä Match showssa. Se järjestettiin pienessä lämpimässä hallissa. Hallia Hugo ei vierastanut ollenkaan, mutta tapansa mukaisesti sääti aluksi todella paljon. Joka koiran luokse ois pitänyt päästä ja piippausta harrastettiin kovasti. Mutta jonkin aijan kuluttua säätäminen väheni ja istui melko kiltisti paikallaan. Kehässä oli siis ensin meidän lisäksi vain yksi koira, jonka takana juoksimme. Juostessa Hugo veto koko ajan vähän toisen koiran perään. Seisominen sujui kuitenkin sitten todella mallikkaasti ja hampaat antoi kattoa nätisti. Yksin kehässä juostessa Hugo ei vetänyt vaan juoksi nätisi ja vielä ilman kenguruloikkia. Siitä kehästä tuli meille punainen nauha :)  Tuomari sanoi, että meille siksi punainen nauha, koska olimme kuulemma harjoitelleet enemmän kun toinen koirakko. Kaikkien punasten nauhan saaneiden kesken juostessa Hugo ei enää malttanut oikeen keskittyä vaan juostessa veti edellä kulkevan perään ja seisominenkaan ei mennyt oikeen nappiin, vaan istui välillä ja piippas. Muutaman sekunnin jaksoi kuitenkin seistä ja sijoituttiin  punasten kolmanneksi.

Loppu ajasta Hugo sitten päätti pitää piippaus treenit, kun oli niin tylsää kun ei päässyt kenenkään koiran luokse ja piti vaan istua hiljaa (jota se ei kyllä ollut) ja nätisti. Match show lopuksi järjestettiin vielä koirien nopeuskisa eli siis jätettiin koira ohjaajalle ja itse mentiin hallin toiseen päähän ja kutsuttiin koira luokse. Siitä sitten otettiin aika, että kuinka nopeesti koira tuli luokse. Noh Hugon jätin sille raukalle ihmiselle joka joutui sitä kiinni pitämään sen hyppiessä kun innostin sitä kepillä (kaikki keinot oli sallittu) ja juoksin toiseen päähän ja kutsuin Hugoa. Hugo tuli kyllä luokse juosten, mutta matkalla vilkuili ympärilleen sen näköisenä, että mihinkähän lähtis. Maalin takana sain otettua Hugo vauhdista kiinni, onneksi, koska se näytti siltä että ois painanu pitkin hallia, jos en ois ottanut sitä äkkiä kiinni. Mutta olipahan kokemus sekin :)
Vielä muutama kuva sieltä, tosin kehän ulkopuolelta.

 

 

Markkinoita ja vetohommia

Tänään ollaan Hugon kanssa käyty vähän joka paikassa. Aamupäivästä kävimme markkinoilla (juu tiedetään että sinne ei ois saanut viedä koiria, mutta mikäpä sen parempi paikka totuttaa ihmisvilinään). Ihmiset oli kiinnostuneita Hugosta ja yks mies sano jopa, että siitä saa hyvän jäniskoiran :) (en viittinyt huomauttaa, että kun Hugo näkee jäniksen, niin se jahtaa sitä 10m pysähtyy ja jää kattomaan, että sinne meni) Mutta siis aluksi Hugon kanssa lähinnä vaan seisoskeltiin siellä jotta se rauhoittus, kun oli menossa joka suuntaan yhtäaikaa. Muutama askel käveltiin aina kun Hugo ei vetänyt. Namit ei aluksi kelvannut, mutta loppuajasta namit kelpas yllättävän hyvin ja käveli tosi nätisti vierellä ilman sähläystä. Hugo taitaa tarvita sellasen totutteluajan oudommassa tilanteessa, jonka aikana se saa katella ja haistella rauhassa. Sen jälkeen se pystyy keskittymään siihen mitä minä siltä haluan.
Shoppailua harrastettiin tänään myös, kävimme nimittäin ostamassa Hugolle vetovaljaat. Piti ne vihdoin saada, jotta pääsis edes vähän vetämisen makuun ennen kuin lumet sulaa. Käytiin sitten testaamassa ne samantien. Hugolla oli 5kilon vesikanisteri perässään joustavassa hihnassa ja toinen hihna kaulapannassa kiinni minulla. Aluksi ihmetteli kanisteria kun se tuli perässä Hugon kävellessä, mutta tottui nopeesti siihen. Itse kuljin aluksi vierellä hihnan kanssa. Kun Hugo jo omatoimisesti liikkui koko ajan, niin jättäydyin koko ajan taaemmas. Lopuksi otin kaulapannassa olevan hihnan pois ja siirsin sen perässä tulevaan kanisteriin (joka tietysti vuoti) jotta tulisi enemmän vastusta Hugolle. Pidin sen kanisterissa olevan hihnan tiukalla koko ajan. Kehuin sitä kovasti kun lähti omatoimisesti laukkaamaan, mutta Hugon tavan mukaisesti pisti sitten tietysti leikiksi ja rupes repimään joustohihnaa perästään :)
Hyvin kuitenkin liikkuu taakka perässä. Muutaman kerran pysähdyin ja sanoin samalla "seis" jotta se alkaisi iskostua Hugo pieneen päähän ja joskus oppisi pysähtymään käskystä. Suunnat pitäisi myös opettaa jossain vaiheessa.
Pahoittelen kuvien huonoa laatua.

Kaikkea

Ensin pieni kertomus agitreeneistä. Hugo edistyy hyvää vauhtia esteissä, puomia ei vieläkään kokonaan uskalla mennä mutta pikkuhiljaa edetään. Muurin hyppää niin kun hypynkin, renkaan myös. Putkea menee hyvin, paitsi joskus päättää että nyt en mee mutkalla olevaa putkea.
Oliveri menee nyt taas hyvin radat. Ihan ohjatuissakin treeneissä kulki hyvin, joten toivoa siitä viimeisestä nollasta ei ole vielä menetetty.
Hugosta voisi kirjoittaa romaanin tai ainakin siitä mitä se on viimeaikoina törppöillyt, mutta ehkä tyydyn pienempään kertomukseen, jotta se ei kuulosta niin pahalta. Luultavasti pelätty murrosikä on síis tullut, kun sitä Hugolla ei aikasemmin ole näkynyt.  Ehdin jo toivoa että murrosikää ei Hugolle tulekkaan, mutta taisin olla väärässä. Lenkillä kuljetaan nenä maassa, ilmeisesti narttujen perässä eikä tietysti ole mitään muistikuvaa siitä, että hihnassa ei saanukkaan vetää. Myöskin piippausta harrastetaan nykyyän paljon, varsinkin kun joudutaan pysähtelemään vähän väliä lenkillä. Pariin otteeseen Hugo on lähtenyt lenkillä huitelemaan aivan kuurona. Toisella kerralla kun kutsuin sitä niin tuli jopa leikkimään viereen, että yritäppäs ottaa kiinni. Kävimme pitkästä aikaa tokossakin, jossa Hugo ei käyttäytynyt ainakaan yhtään paremmin kun aikasemminkaan. Lopuksi teki kyllä vähän jotain, mutta muuten meni haahuilessa sekin. Ainoa asia jonka Hugo lähes varmasti osaa myös tokossa, niin paikkalla pysymisen (kunhan ensin keskittyy sen verran että suostuu istumaan).

Vielä kuvat koiruuksien hienoista pannoista, jotka saapuivat pitkän odotuksen jälkeen.
Oliverin pannassa olevat kuviot on siis lepakkoja, jos ei kuvista saa selvää :)