keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Tottista

 Vihdoin sain meidän tottistreeneistä ihan videomateriaalia. Vaikka ei aikasemmin niistä kovin kummosia videoita ois saanukkaan. Tässä me harjotellaan käännöksiä ja sitä takapuolen käyttöä, jota ei siis tässä tapahdu.Videot on kyllä mahtavia, näkee mitä ite sössii ja sitten voi miettiä et miksköhän koita ei tee niinkun pitäis. Näissäkin ite olen ihan vinossa koiraan päin. Hieman saattaa olla painostavaa Hugon kannalta.


Ja tässä sitten ihan vaan meidän seuraamista, jota voi tehdä jo noinkin pitkän pätkän :D


torstai 17. tammikuuta 2013

Juoksua

Viime viikkoina Hugo on saanut purkaa energiansa lähinnä juoksemalla, kun hiihtämässä ja juoksulenkeillä on tullut käytyä ja sitten vielä pyörän vieressä sillon tällön saanu juosta. Hiihto menee yhtä hyvin kuin ennenkin ja intoa siihen tuntuu olevan koko ajan enemmän. Juoksulenkitkin menee näin talvella jopa hihnassa ilman mitään jumimisia. Pyörän vieressä Hugo pääsee välillä juoksemaan, kun minä en jaksa kävellä tai ei ole aikaa, niin sitten otetaan pyörä käyttöön. Siinä juoksu sujuu suht hyvin vaikka kovin lähelle pyörää Hugo ei uskalla tulla. Välillä tuntuu että Hugo haluais vaan juosta täysiä juoksulenkillä ja pyörän vieressä, mutta niissä olen rajottanut että laukkaa ei saa mennä. Pyörällä lähinnä turvallisuussyistä ja juostessa se menee muuten vetämiseks. Hiihtäessä saa sitten painaa niin paljon kun jaksaa.
Sitten eilisen mahtavassa säässä tehdystä hiihtoreissusta todiste :)



maanantai 14. tammikuuta 2013

Kontaktit

Huoh. Meidän pieni kontaktiongelmamme otettiin tänään käsittelyyn. Ratkaisu on kontaktin eteen laitettava kaari, jonka ali koiran pitää mennä. Se pakottaa koiran vaihtamaan askellusta niin että se ottaa yläsmenokontaktit. Tänään harjottelimme Hugon kanssa ihan vaan tasasella maalla siitä läpi menemistä. Pari ekaa kertaa hyppäs yli, mutta namin kanssa meni jo lopputreeneistä itsenäisesti ali. Vielä pari kertaa jos kokeiltais ilman että se on kontaktilla ja sitten yhdistettynä. Mietin että A:lle ja puomille voisin sen laittaa ylösmenolle, mutta en keinulle. Keinulle se hidastaa muutenkin vähän eikä sen ylösmenossa ole ollut mitään ongelmaa, joten se mennään vielä ilman apuvälineitä.
Muutenkin kaikkien ihme viritysten ja apuvälineiden käyttö on minusta hyvin rasittavaa ja hidasta. Koira oppii ensin apuvälineiden kanssa sen helpotetun version ja sitten sille pitää opettaa vähän vaikeampi versio ja sitten ehkä kolmannella kerralla sille opetetaan se oikea version. Eli siis se muistaa edelleen nämä kaikki ja sitten se sekottelee niitä kun ei olekkaan enää varman mitä siltä halutaan ja jne. Minusta on parasta ja järkevintä opettaa koiralle suoraan se este sellasena kun se tulee aina olemaan, ilman mitään vempeleitä. Onneksi tässä tapauksessa väline on helppo, eikä se muuta sitä estettä mitenkään, ratkaisee vaan meidän mukavan ongelman (toivottavasti). Tämän ongelman minä ajattelin juuri välttää sillä 'koske' sanan opettamisella, mutta eipä auttanut tai sitten olisi pitänyt olla pidempipinnasempi koira ja omistaja.
Vielä kun pääsin paasaamisen makuun, niin minusta treenitilanteestakin pitäisi tehdä mahdollisimman kisatilanteen omainen. Lähinnä siltä osalta, että koira ei saisi juosta vapaana ja suorittaa esteitä huvikseen, koska muuten se oppii siihen että saa sählätä siellä ainakin siinä treenin alussa ja sitten vasta aletaan tekemään töitä. Ja siinä tulee hyvin usein vielä kiellettyä koiraa menemästä esteelle, mitä taas minusta ei saisi yleisesti tehdä.  Kisoissa koiran pitää istua  paikallaan ensimmäisen esteen takana ja toimia vasta käskystä, joten miksi ei opettaa koiraa heti alusta samanlaiseen toimintatapaan. Itse olen huomannut että Hugo, joka on ollut nuorena ja vielä vähän vanhemmallakin iällä melko itsenäinen ja omatoiminen koira, niin on opetettu suureksi onnekseni tällaiseksi käskyn alla olevaksi koiraksi. Se oli pakko opettaa siihen, että siinä istutaan niin kauan kun tulee käsky toimia ja mennään sinne minne käsketään, koska jos se sai mahdollisuuden olla ns. vapaalla niin se lähti samantien huitelemaan johonkin. Se saatto tehdä sitä esteiden välissäkin, jos oli pidempi välimatka esteeltä toiselle. Ehkä siksi se on nykyään niin kuuliainen, eikä karkaile oikeastaan ikinä väärille esteille, vaan kuuntelee käskyjä tosi hyvin. Vaikka muutenkin se on paaaljon kuuliaisempi kuin nuorempana, jollon välillä meinas ihan usko loppua.

Tottiksesta sen verran että me edistytään. Nyt ollaan alettu ottaa vasemmalle kääntymistä seuraamisen yhteydessä. Edelleen jankataan paikallaan sitä kääntymistä ja takapään käyttöä, mutta otettu se myös liikkeeseen, jotta saa siihen tylsään seuraamiseen vähän vaihtelua. Käännöksen kohdalla laitan vielä käden  sivulle auttamaan, jotta tekee paremmin töitä sillä takapäällä.



perjantai 11. tammikuuta 2013

Varikkopysähdys

Kuten viimeeksi puhuin, niin nyt olemme ryhdistäytyneet treenailuissa. Kävimme siis piiitkästä aikaa hakutreeneissä, jotka on näin talviaikaan eri yritysten varikoilla. Ja siellä etsitään ukkoja lähinnä partioinnin kautta eli ei lähetetä koiraa mihinkään tietyyn suuntaan vaan annetaan koiran itse etsiä hajua. Hugolle tehtiin aluks aika helppoja piiloja, mutta kuitenkin ilman apuja. Hyvin Hugo irtoo, se ei kyllä ole ongelma. Sai hajun aika nopeasti ja eteni hajua pitkin ukolle. Pari kertaa mietti kohdissa joissa joutu menemään kapeammasta välistä  ukon luokse, että uskallanko mennä, mutta joka kerta kuitenkin meni. Hugo toimii hakutreeneissä lähes aina, ainoastaan Hugon arkajalkaisuus ahtaisiin tai vaikeasti päästäviin paikkoihin on pieni ongelma. Nytkään ei tarvinnut kun olla metrin levynen kulkupaikka rakennelmien välissä, niin heti mietti että uskallanko mennä.Noh vähitellen kasvatetaan sitä luottamusta, että vaikeisiinkin paikkoihin voi mennä.
Ja siis tiedoksi vaan että kävimme myös hiihtämässä jo toista kertaa tällä viikolla. Ei ollut niin hyvä veto päällä kun viime kerralla, mutta jakso kuitenkin hyvin sen 13km.

Hugo topattuna autossa odottelee omaa vuoroaan. Näin talviaikaan pukemiseen ja riisuutumiseen menee yllättävän paljon aikaa. 



keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Treenipäivitys

Nyt sitä taas ollaan aloitettu treenit tokon puolella ja agilityssäkin yritetään nyt ryhdistäytyä. Hiihtämässä pitäis myös vähän ahkerammin käydä. Virta kun ei vieläkään tunnu tuolta hulivililtä loppua. Hiihdon kannalta se on aikas kiva, kun veto on päällä koko ajan, viime talvena kun se oli Hugon puolelta vähän sellasta hiimailua. Tänään käytiin 13km hiihtolenkki vähän pehmeillä laduilla, mutta siitä huolimatta Hugo jakso vetää koko matkan.
Ja hiihtolenkin jälkeen jakso vielä riehuakin.



Agilityssä me tunnutaan edistyvän, vaikka ei treenatakkaan :) Mikäs sen mukavampaa. Kepeille lähettämistä olen kokeillu ja kyllä se Hugo hakee niille ihan ite ja jatkaa hyvin matkaakin. Vielä en kovin kaukaa takaa ole lähettäny, mutta yllätyin jo siitä että se lähtee ylipäätään etenemään. Ja siis VAUHTI, se on huippuluokkaa, eli niin kova että minä en osaa enää ohjata enkä pysy perässä, kun kunto loppuu kesken. Asialle täytyy jotain kait tehdä, ilmeisesti mun pitää vaan käydä vähän useemmin lenkillä. Samalla toki kun vauhti kasvaa niin tuntuu että käskyihin reagointi heikkenee ja sitä mennään välillä minne sattuu. Mutta tosiaan ohjaus kun ei kerkee mukaan, niin ei kai sitä voi sillon tietää mihin seuraavaks mennään.
Kontaktit on nyt vaan se meidän ongelma, tai no niin kaikki ainakin väittää. Eli nyt on ollut tarkotus vaan yrittää hidastaa Hugoa ennen ylösmenoa ja siinä sanon sille käskyn "koske", joka ennen tarkotti sitä että Hugon pitää pysähtyä ylösmenolle, mutta nykyään sen tarkotus on vaan hidastaa sitä. Täällä kun olen saanut vaan neuvoja, että ei kannata opettaa ylösmenokontakteja ollenkaan, että kyllä ne isommatkin koirat ne ottaa. Se ei vaan toimi meillä. Nyt kun olen sillä periaatteelle vähän mennyt, niin enemmän tulee kontaktin ylityksiä kun että se ottais ne. Mutta jännää on se että kun sanon sen koske sanan niin Hugo kyllä selkeesti hidastaa, mut se menee siihen esteen ihan eteen ja ponnistaa sitten kontaktin yli. Nyt ajattelin kokeilla sitä sellasta kaarta, joka laitetaan ylösmenolle ja sen pitää mennä siitä läpi, jollon se ottaa pakosti kontaktin. En tiiä mitä se sit tekee, jos sitä ei ookkaan, mut saa nähä.