Dallut

 Tässäpä sitten kuvia ja videoita Hugon ja Nalan jäähyväislenkistä. Hugo yritti opettaa Nalaa uimaan, mutta ei onnistunut siinä.

Nala melkein ui...

....mutta ei sittenkään

Mihin se keppi hävis?

 

 

Näyttelyitä

Hugetti kävi taas kehässä pyörähtämässä 29.7 Juvalla dallujen erikoisnäyttelyissä ja sitten 4.7 Kuopiossa Sawo Show:ssa. Lähes valkoisena esiintyi molemmissa, mutta pikkuhiljaa pää alkaa punertua ja selkäänkin on ilmaantunut pari läikkää.
Juvalla Hugo pääsi kasvattajan esitettäväksi, kun kiinnostusta minun kanssa esiintymiseen ei tuntunu riittävän. Hienosti se vasta esiintyikin, juoksi kuumuudesta huolimatta ja seisoi niin terhakkaasti. Siellä Hugo olikin AVO ERI, AVK1, SA. Tuomarina toimi Siret Lepasaar.
Arvostelu menee kutakuinkin näin:

2-vuotias, oikean kokoinen, vahvat luut ja lihakset. Maskuliininen pää, hieman liikaa poskia. Vahva kaula. Oikeanlainen ylälinja. Hyvin kehittynyt edestä. Pitkä rintakehä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Erinomainen suklaanruskea väritys. Ok liikkeet. Kiva luonne.



Kuopiossa Hugo ei sitten pärjännytkään, tuomari ei vaan tykännyt, tuloksena AVO EH. Tuomarina toimi Imbimbo Nicola.
Arvostelu on lyhykäisyydessään seuraava:
Vääränlainen purenta. Hyvä ilme. Keskivahva luusto. Pitkä kaula. Vääränlainen lantio. Huonosti pilkuttunut. Keskiverto liikkeet.

Ilmeisesti tuo vääränlainen purenta kommentti johtui Hugon puuttuvista hampaista.

Vähän kaikkea

Muuton keskellä ollaan vähän kaikkea koirien kanssa touhuttu. Möllikisoissa käytiin molempien kanssa, Oliver tosin veteraaniluokassa. Hugon kanssa osallistuttiin agilitykoulutukseen, mistä saatiinkin paljon hyvää palautetta ja ohjeita. Ensinnäkin kontaktien ylösmenolle ei saa pysäyttää, koska ison koiran on vaikea läheteä siitä kiipeämään varsinkin A:lla. Joten siis Hugo ei enää pysähdy kontakteille, mutta kun se on oppinut että siihen pysähdytään niin se hidastaa juuri sopivasti ylösmenolle jollon se ottaa kontaktin ja lähtee sitten kiipeämään. Toinen asia, joka mättää niin minä olen liian edellä, mutta silti liian myöhään kerron mihin pitää mennä. Minulle siis treeniä siinä asiassa. Yleisohje koulutuksessa oli että lyhyttä kivaa ja nopeaa treeniä, jotta vauhtia tulisi lisää. Sellasia treenejä olen nyt yrittänyt tehdäkkin ja kyllä eron on jo huomannut.
Hugetista olen nyt yrittänyt tehä myös jälkikoiraa. Ollaan tehty ehkä 3 jälkeä viikossa, pääasiassa suoraa ja ehkä 50m pitkää. Nameja olen koittanut vähentää eikä se Hugoa ole haitannut, mutta vauhtia tulee sitä myötä lisää. Pidempää jälkeä pitäis nyt alkaa varmaan ottamaan, mutta pitäis löytää riittävän pitkä pätkä nurmea tai sitten metsää jossa ei ole muurahaisia, jotka sitten pistää Hugoa suuhun. Parina viime kertana olen tehnyt jälkeen myös kulman. Nameja laitoin tihieasti kulmaan ja Hugo otti sen tosi nätisti.
Jäljen makuun kun Hugo pääsi, niin käväistiin sitten myös hakutreeneissä, jossa Hugo tietysti jälesti ukon luokse. Tosi kiva. Sain sen yhen ukon luokse menemään ilmavainulla, mutta muut se kyllä otti maasta. Pitää vain tehdä selkeä ero millon tehään mitäkin.
Parit näyttelyt olis myös nyt tulossa ja siis Hugo on valkoinen, kyllä! Tai ainakin melkein, vähän päälaella näkyy punasta karvan alla, mutta ei pitäisi olla mitenkään häiristevä. Yhdessä vaiheessa sillä oli kyllä pää täynnä rupia ja patteja, joista osa märkikin, mutta kun pesin sen malasebilla, niin nekin hävis eikä ehtiny värjätä karvaa.

valkoinen pää

Uudet valjaat

Hugo sai nyt vihdoin jälki/haku valjaat. Tässäpä niistä toivottuja kuvia.

Vesileikkejä

Hyvä näin sadesäällä katsella kuvia ja videoita koirasten vesipuuhista. Kesän ekat vesikuvat otin pari päivää sitten kun Oliverillakin on niin kuuma että päätin viedä koirat uimaan. Oliverille hankin pienet pelastusliivit, kun muuten se ei oikein uskalla mennä ihan uimaan, vaikka kahlaileekin kovasti. Nyt kuitenkin liiveillä kävi uimassa lelun perässä pieniä matkoja. Lelu oli kuitenkin Oliverille niin iso että sen pää painu välillä pinnan alle, joten siis hankinnassa Oliverille pieni vesilelu. Hugo sen sijaa oli aivan innoissaan päästessää uimaan lelun perässä. Eka ajattelin että mun pitää laittaa siihen leluun naru että jos Hugetti ei tuokkaan sitä kun normaalisti vähän huonosti hakee mitään tai ainakaan tuo sitten takas. En sitten kuitenkaan laittanu ja hyvin se joka kerta haki sen lelun sieltä ja uudestaan vaan ois pitäny sitä heittää. Välillä Hugo kävi uimassa omia reittejään ja tuli sitten taas kattomaan että joko heität mulle sen lelun. Kauheella vauhdilla Hugo eka hyppii vedessä lelun perään ja yrittää hyppiä vielä sillonkin kun jalat ei yltä enää pohjaan, mutta sitten ui minkä jaloistaan pääsee.  Ja välillä Hugo heittää sen lelun ite hampailla siihen veteen, ottaa frisbeen keskeltä kiinni jollon se lelu uppoo ja Hugo tunkee sitten päänsä veden alle kun yrittää ottaa sitä lelua sieltä veden alta. Niin että niitä hiivoja sinne korviin odotellaan. Mutta tässäpä pari kuvaa uimareista.

Hukkuuko vai eikö huku

                                 

Möllikisat

Agilityä aina vaan. No ollaan me Hugon kanssa kyllä otettu pari jälkeäkin tässä viime päivinä ja minusta tuntuu että namien määrää jälellä voi huomattavasti vähentää, kun ei se Hukkis syö niistä kun muro-osan. Suoraa ehkä 30m jälkeä ollaan otettu. Mutta siis siihen agilityyn. Kuopiossa oli möllikisat ja me ajateltiin taas mennä vähän viihdyttämään yleisöä sinne. Onneksi ne möllit oli ulkokentällä. Me mentiin kyllä vähän sellasella vain lahjattomat treenaa asenteella sinne, kun ei oltu treenattu pariin viikkoon kaiken matkustelun takia.
Eka rata me mentiin mölliluokkaan ja toisella sitten kilpaileviin. Koiria oli aika paljon ilmottautunu joten aika paljon jouduttiin odottelemaan. Möllirata meni ihan ok tai no Hugo ei karannu radalta eikä jäänyt kovin paljoa haistelemaan. Vähän nenä vei koiraa, eikä eteneminen ollu kovin sujuvaa, mutta ihan jees. Ja saihan Hugetti muurinkin kaatumaan kun oli eka menossa hajujen perässä ja sitten päättikin hypätä sen, mutta tähtäys ei ollu ihan kohillaan. Niin ja se pussi. Ei sitäkään kyllä varmaan kuukauteen oltu treenattu ja epäilen että osaks se jumiminen johtu hajuista eikä niinkään siitä että se ei ois osannu mennä pussia. Toiselle radalle päästiin sitten 1,5 tunnin kuluttua ja Hugo aika väsyneenä jo siinä vaiheessa, mutta sekin meni ihan ok. Rata oli kuulemma kolmosten tasonen rata ja siltä se kyllä vaikuttikin. Eipä siinäkään mitään ihmeellistä, nenä vei koiraa välillä ja sitten se hylsy johtu varmaan siitä että ite olin vähän myöhässä, mutta tuntu että Hugo oli jo päättä nyt että hyppää sen hypyn suoraan.
Pääasia että Hugetti pysy radalla eikä nolannut minua niin pahasti kun silloin hallimölleissä :)
Kyllä me vielä joskus päästään kisaamaan muihinkin kun kotikisoihin.

Linkki mölliradalle,  http://www.youtube.com/watch?v=tqRblRHY0Dw&feature=youtu.be
ja sitten kilpailevien radalle, http://www.youtube.com/watch?v=s18T7TL9CsU&feature=youtu.be

Hierojalla

Pojat pääsi käymään hierojalla tuossa noin viikko sitten, kun Oliverilla epäilin taas jotain jossain olevan, kun se siis kävelee vinossa. Kuopiossa olen Oliveria aikasemminkin käyttänyt hierojalla ja nyt sopivasti ajettiin siitä ohi pienellä lomamatkallamme. Hugo pääs sitten siinä samalla ekaa kertaa oikeelle hierojalle. Oliver ei oikeen välitä siitä, kun pitää maata paikallaan ja vieras ihminen räpeltää siinä vieressä, mutta kyllä se siinä pysyy sen hieronnan ajan. Hugoa taas vähän jännitin, kun se ei oikeen suostu menemään maahan vieraassa paikassa ja varsinkin jos on vielä namia, niin sitten se vasta perääntyykin ja kattoo että en varmasti tule tässä on oltava joku taka-ajatus. Mutta hyvin se Hugokin meni namin avulla maahan ja jäi siihen hyvin nätisti köllöttelemään. Ei jännittäny kyllä yhtään vaan makas aivan rentona ja välillä torkahtelikin. Lopussa se vähän haukottelin niitä sen äänekkäitä "ompa tylsää" haukotuksia, mutta oli kuitenkin paikallaan. Oli kuulemma helppo hierottava. Kummaltakaan piskiltä ei löytyny mitään ihmeellistä, molemmilla oli vähän kireenä takareidet, mutta ei siis mitään hälyttävää. Eikä syy Oliverin vinoon kävelyyn löydy lihaksista. Taas yksi villi veikkaus on se että kun se ei nää toisella silmällä kaihin taki kovin hyvin, niin se sitten yrittää terveellä silmällä nähdä vähän eteen ja taakse, niin siks se kävelee vinossa.