Hylsyjä hylsyjä

Kotikisoissa käytiin pyörähtämässä ja kuten otsikosta voi päätellä niin hylsyjähän sieltä saatiin. Ei kyllä kovin kummosin tavoittein sinne lähdettykkään, mutta erilaiset ongelmat tuli vastaan mitä ajattelin. Keinu on ollut ongelma viime aikoina, mutta parin viime treenien harjoittelu on tuottanut sen verran tulosta, että se meni tosi hyvin radalla.
Keinulla ollaan tehty sellasta, että keinun alasmeno tuetaan esim. hypyn siivekkeellä niin että ylösmeno jää hieman (10-30cm) maasta irti. Sitten odotetaan että Hugo astuu maasta irti olevalle kontaktille ja keinu pamahtaa alas ja samalla se saa palkan siitä pamauksesta. Sitten aina otetaan koira pois keinulta ja uudestaan. Hugo on alkanut hakemaan keinua näiden pamahdusharjoitusten jälkeen ja koko keinu on nopeutunut huomattavasti.
Tänään radalla ongelmana oli kepit ja Hugon nopea vauhti, eli minun hidas vauhti. Ekalla radalla kaikki meni hyvin niin kauan kun minä pysyin perässä, mutta sitten puolessa välissä A:n jälkeen oli pieni hyppykuvio johon minä en ehtinyt ollenkaan ja Hugo meni menojaan.... Toisella radalla oli aika suoraan hypyn jälkeen kepit ja kun ei Hugo näköjään osaa hakea keppejä ollenkaan, niin siitä tuli virheitä ja sitten sen jälkeen tuli kieltoja yms. Kepeillä muutenkin tuntu että kun ekalla ei onnistunut niin Hugo masentu siitä ihan totaalisesti ja oli sillein et jooh tee ite keppis. Ehkä meillä on nyt keppitreenejä tiedossa.  Hugo oli kyllä yleisesti tosi nopee ja välillä teki hyviä pieniä kaarroksia, mutta välillä lähti sitten jo lapasesta ja irtoili itekseen turhankin kauas. Ja siis kädessä roikkumista harrasti myös välillä, ohjasin mielestäni hyvin ja käskytin, mutta silti se siinä vieressä juoksee että mitä, jollon hyppyjä meni ohi ihan urakalla.
 Täytyy olla iloinen että keinu meni hyvin ja Hugolla oli vauhtia ja intoa, mutta sitten potuttaa kun minun ohjaus ei riittänyt ja Hugon keskittyminen ei ehkä ollut koko aikaa kympin luokkaa. Ja minun estevarmasta nollakoirasta on tullut ei estevarma tykki, joka menee minne huvittaa. Täytyy vaan todeta että tätähän mä oon siltä halunnu; hakee esteitä itse, on nopee ja etenee.