Pätevä koira

Melko laiskoja ollaan taas viimeaikoina oltu treenaamisien suhteen, mutta kyllä kaikki lajit tuntuu silti luonnistuvan suht hyvin. Tällä viikolla ensimmäistä kertaa agilityssä leikkauksen jälkeen, josta sen verran että tikit oli tullut näkyviin haavan pinnalle, joka sai haavan vuotamaan. Leikkasin tikit pois ja nyt haava taas näyttää hyvin parantuneelta. Mutta niin agilityssä Hugo oli supernopee ja meni just sinne minne ohjasin. Nyt kyllä huomaa, että ite pitää oikeasti olla ajoissa ohjaamassa, muuten Hugo on taatusti väärällä esteellä. Mutta sillon kun ehdin ohjaamaan niin meidän meno on yllättävän mukavaa katseltavaa :) Meidän heikko kohta, kepit oli 90 asteen kulmassa suoran putken jälkeen ja keppien alotuksen vieressä oli vielä putki houkuttelemassa, mutta silti Hugo hieman autettuna aloitti joka kerta oikein. Kyllä se osaa jos vaan sillä on intoa. Tauko, se on se meidän juttu!
Hakuhommissa kiintorulla edistyy hurjaa vauhtia. Nyt on joka kerta ollut kiintorulla kaulassa ja puolilla kerroista Hugo ottaa itse sen suuhun ja osalla sitten maalimies joutuu vähän laittamaan kättä rullan alle, jotta Hugo muistaa mitä oikeen pitikään tehdä. Pieni harmi on ollut kiintorullan tiputtaminen parin metrin päähän minusta, mutta sekin on yleensä vältettävissä sillä että en katso Hugoon päin kun se on tuomassa rullaa, vaan olen kuin en näkisikään. Tää on vaan niin siistiä kun se tajuaa ton homman, meillähän on sit melkein ilmasu hanskassa  :)
Sitten jälkeen. Jälkeä ollaan ajettu muutamia kertoja metässä, jossa siis vaihtelevasti lunta. Kyllä se aika helpolta lumessa ajaminen vaikuttaa. Varsinkin jos valosalla ajaa, niin en tiedä miten paljon käyttää näköä apuna, mutta sitä olen yrittänyt välttää. Tänään kuitenkin käytiin ajamassa minun oma tekemä,  700m pitkä jälki, noin 2,5 tuntia vanha ja lumen määrä vaihteli 0-30cm. Siellä oli kulmia, mutkia, ojan ylityksiä ja sitten sellanen hieno spämmi eli olin tehnyt silmukan, eli siis yhdessä kohtaa lähtee kahteen eri suuntaan jälet, toinen tietysti ihan hetken vanhempi kuin toinen. Hugo ei reagoinut tähän hetken tuoreempaan jälkeen mitenkään vaan ajo tämän silmukan ja lähti vielä uudelle kierrokselle, mikä oli ihan ymmärrettävää, sillä olinhan kävellyt Hugon perässä sen silmukan, joten se lähti taas aivan tuoreille jäljille. Jonkun toisen tekemänä Hugo olisi mahdollisesti lähtenyt sitten normaalisti ajamaan eteenpäin silmukan ajettuaan, mutta tässä minun monet eri jälet vähän hämäsivät. Päästiin kuitenkin siitä jatkamaan sitten matkaa. En tiedä ymmärtääkö tuosta sepustuksesta mitään, mutta jos ei, niin sit ei :D Kuitenkin Hugo ajo jäljen hienosti, vaikka ojan ylitykset tuotti hieman päänvaivaa, kun ei olisi halunnut kastella varpaitaan ja yli hyppääminen taisi hieman arveluttaa Hugoa. 
Videossa näkyy hyvin tiukka kulma (120 astetta ehkä), jossa Hugo vähän epäili, että meneeköhän se jälki oikeesti tänne takaspäin.
Tästä pääsee videoon.