Sitten itse asiaan. Kävimme koko poppoo lomailemassa Kuusamossa kuluneella viikolla. Majoituimme hotelliin ja Pablo oli tietysti mukana myös. Matkasuunnitelmia miettiessä aina pitää myös huomioida se, että mihin saa viedä koiran tai sitten etsiä sille hoitopaikka. Itse olen tykännyt kulettaa koiria aina aika paljon mukana, silleinhän ne tottuu kaikenlaiseen ja tarpeen vaatiessa osaavat sitten käyttäytyä myös reissussa. Pablon käytöstavoista en vielä tiedä, sillä ainakin tuolla sen meno oli aika sähläämistä. Hotellin liukkaat käytävät ja paaaljon hajuja, ei herra meinannu pysyä housuissaan. Onneksi, taas kerran se on ahne, niin sai sen jotenkin hallittua.
Pablosta joutui pulittamaan 10e/pv lemmikkimaksua, joka ei kolmen päivän reissulla tuntunut kovin pahalta, mutta viikon maksu olisi kyllä jo vähän tuntunut. Mutta luulen, että maksu olisi ollut vielä suurempi, jos siivoojat olisivat tienneet miten vaikea dallun karvoja on saada irti esimerkiksi hotellihuoneen sohvasta, joten täytyy olla tyytyväinen.
Hotellihuoneessa Pablo oli kuin kotonaan, sängyllä tai sohvalla nukkui kiltisti. Yllättävän hyvin se jäi vieraaseen paikkaan nukkumaan heti ensimmäisenäkin iltana kun me lähdimme syömään ja kylpylään. Pari haukahdusta Pablo päästi aina kun tultiin takaisin huoneeseen, mutta sillein se tekee kotonakin. Kyllä siitä vielä hyvä reissukoira tulee kunhan vähän rauhottuu tuo pennun hösellys.
Pablon kanssa käytiin lumikenkäilemässä useampia kertoja, sillä lunta oli joka paikassa niin paljon, ettei normaalisti pystynyt kävelemään kuin autoteiden varsilla. Eikä lumikenkäily Pabloakaan tuntunut haittaavan, sillä hyppi ihan innoissaan lumessa. Lumikenkäily oli myös hyvä Pablon väsytyskeino. Henkinen puoli väsytettiinkin lauhalla säällä parkkipaikka jälellä. En voinut vastustaa kiusausta tehdä parkkipaikkajälkeä kun oli niin hyvät auratut alueet.
Pablosta joutui pulittamaan 10e/pv lemmikkimaksua, joka ei kolmen päivän reissulla tuntunut kovin pahalta, mutta viikon maksu olisi kyllä jo vähän tuntunut. Mutta luulen, että maksu olisi ollut vielä suurempi, jos siivoojat olisivat tienneet miten vaikea dallun karvoja on saada irti esimerkiksi hotellihuoneen sohvasta, joten täytyy olla tyytyväinen.
Hotellihuoneessa Pablo oli kuin kotonaan, sängyllä tai sohvalla nukkui kiltisti. Yllättävän hyvin se jäi vieraaseen paikkaan nukkumaan heti ensimmäisenäkin iltana kun me lähdimme syömään ja kylpylään. Pari haukahdusta Pablo päästi aina kun tultiin takaisin huoneeseen, mutta sillein se tekee kotonakin. Kyllä siitä vielä hyvä reissukoira tulee kunhan vähän rauhottuu tuo pennun hösellys.
Joku ainakin osasi nauttia hotellin pehmeistä sängyistä |
Pablon kanssa käytiin lumikenkäilemässä useampia kertoja, sillä lunta oli joka paikassa niin paljon, ettei normaalisti pystynyt kävelemään kuin autoteiden varsilla. Eikä lumikenkäily Pabloakaan tuntunut haittaavan, sillä hyppi ihan innoissaan lumessa. Lumikenkäily oli myös hyvä Pablon väsytyskeino. Henkinen puoli väsytettiinkin lauhalla säällä parkkipaikka jälellä. En voinut vastustaa kiusausta tehdä parkkipaikkajälkeä kun oli niin hyvät auratut alueet.
Pablolta jos kysytään, niin lähempänäkin ois voinu lomailla. Pablo kun ei osaa/uskalla nukkua autossa, vaan istuu koko matkan päätä takapenkkien päällä lepuuttaen. En tiedä tuleeko sille vähän huono olo vai pelkääkö se vähän olla autossa vai mikä sillä on kun ei ikinä ole nukkunut autossa.
Helmikin nojailee aina johonkin 😀 se oli pentuna arka matkustaja, ei makoillut koskaan. Nyt lähes 5v se nukkuu tyytyväisenä varsinkin pitemmät matkat, kyllä ne tottuu 😊
VastaaPoistaOkei, hyvä tietää että toivoa vielä on. Olis kuitenkin hyvä, jos osais hyödyntää automatkat nukkumiseen :)
Poista