Hiihtolenkki

Tänään tuli taas käytyä Hugon kanssa hiihtämässä, johan viime kerrasta olikin jo 4 päivää. Hugon mielestä siis aivan liikaa, ainakin energiamäärän perusteella. Syy tähän taukoon on Iisalmen auraamattomat ladut, kun ei viitti kovin usein uppohankihiihtoa harrastaa. Sitäkin tullu muutaman kerran kokeiltua ja ilman Hugoa en olis siitä selvinny.
Tänään käytiin vähän pidemmällä lenkillä n.13km. Hugo jakso hyvin juosta ja takaspäin kyllä vetikin. Nykyään Hukkis jopa laukkaa koko matkan, kun ennen saatto ravailla varsinkin alkumatkasta. Vieläkään ei aina koko matkaa vedä, mutta ehkä se säästää voimiaan paluumatkaan :)
Tällähetkellä takana n. 66km Hugolla juoksua ja minulla hiihtoa.

Lenkki

 Tässäpä sitten lenkkikuvia jäältä Nalan kanssa. 

  

 

Kala/Nala jahdissa

Oliver raukka ja Nala

Aina niin viisaan näköisinä

Ravistus

Vetokoira

Hugon kanssa ollaan keksitty uusi laji, hiihto. Hugolle hankin jo viimetalvena vetovaljaat ja käyttin niillä harjottelemassa vetämistä silloin, mutta ihan vetämään ei vielä sillon uskaltanu Hugoa laittaa. Nyt kun lunta saatiin, niin ensin käytiin harjottelemassa  kävellen vetämistä, joka sujui vaihdellen, välillä vedettiin ja välillä haisteltiin.
 Latujen saapuessa ryhdyttiin sitten tosi toimiin. Pari ekaa kertaa suksien kanssa Hugo vähän pelkäs suksia ja pysähteli haistelemaan ja merkkailemaan aika paljon. Välillä kuitenkin sai juoksukohtauksia, jollon veti hurjaa vauhtia. Parilla ekalla kerralla hiihdettiin vain jotain 2-4km. Loppua kohden Hugo tuntu kyllästyvän, oli sillein että ompa tylsää vaan juosta tässä ja laitto sitten leikiksi, otti vetonarusta kiinni ja repi sitä hulluna juosten.
Nyt ollaan käyty usemmalla 45min mittasella hiihtolenkillä, jotka menee jo aika sujuvasti, ei siis enää jatkuvia pysähdyksiä tai merkkailuja. Tuossa ajassa hiihdetään ehkä jotain 7-8km. Ekalla pidemmällä lenkillä Hugo tuntu väsyvän aika nopeasti ja lopussa oli jo ihan naatti. Nyt se on saanut kuntoa (tai kiinnostusta) enemmän ja jaksaa jo hyvin juosta ja vetää sen 45min ajan. Yleensä alkumatkasta Hukkis on vähän sillein että jaaaahh juostaan sitten tässä eellä, mutta en kyllä vedä. Yleensä sitten alun jälkeen rupee vetämään ja viimeistään sillon kun käännytään ympäri niin vauhti on huimaa ja jatkuu sitten loppuun asti. Huomaa senkin että kun Hugolle on tullu kestävyyttä lisää niin se vetää ylämäessäkin eikä vaan juokse edellä. On se jopa yhdessä ylämäessä vetänyt minut penkasta pois, kun suksi juttui penkan puolelle :)
Tämä koirahiihto on kyllä sellasta välineurheilua, tuntuu että kädet ei riitä kantamaan ladulle kaikkea sitä roinaa mikä siihen tarvitaan. Hugo pienikin on ilmeisesti saanut massaa varsinkin tuohon rintakehän alueelle, koska jouduin isontamaan sen vetovaljaita. Tosin valjaat on kyllä ostettu viime talvena, että ehkä ihan toivottavaa että se on saanut massaa niistä ajoista. Kuvia ei valitettavasti ole, koska aina on niin pimeää ja lumista kun ollaan käyty hiihtämässä, mutta jokainen voi itse kuvitella päässään kuinka hauskalta me mahdetaan ladulla näyttää kaikessa varustuksessa.

Ja tässä sitten jonkinmoinen kuva viime hiihtoretkestä.

Talvi

Se on taas saapunut. Koirien pukemiseen menee jo kohta enemmän aikaa kun ittensä pukemiseen. Oliver ei suostu enää vapaaehtoisesti menemään ulos, vaan se pitää raahata sinne. Onneksi Oliverilla on nyt uusi hieno fleecepuku ja töppöset. Niitä se pitää ihan mielellään, tajuaa varmaan että ne lämmittää.
Hugo on varustautunut talveen nolon pitkillä varvaskarvoilla ja tihentyneillä mahakarvoilla. Muuten raukka joutuu pitämään toppamanttelia, jonka pukemisesta ei oikein välitä, mutta kun ulos pääsee, niin unohtaa että sillä edes oli se. Agilityssä Hugon pelastus on back-on-track mantteli, joka pitää lämpimänä odotellessa.

Ainut, vähän edustava kuva uudesta puvusta

 Sitten lenkki/leikki kuvia.

Tässä huomaa rotueron, toinen ottaa lunkisti, niin Hugo hepuloi taustalla

  

                                 

Agilityjyrä

Viimein kuvia agilitystä, tai oikeastaan videoita. Kuvat kun on niin hankalia, kun Hugo on niiiin nopee :) Hugo on edistynyt hurjasti agilityssä viime aikoina. Meidän vaikeudet kontakteilla ja kepeillä on historiaa, onneksi. Nykyään Hukkis ottaa ylösmeno kontaktit hienosti vaikka vauhtia olisikin enemmän. Alastulo on A:lla varmempaa kun puomilla ja keinulla, mutta siis jos ite on vieressä, niin niissäkin ottaa kontaktin. Ilmeisesti puomilla ja keinulla on vielä hieman epäselvää että mihin kohtaan sitä pitikään istua alastulolla. Puomilla ja keinulla eteneminen on myös vähän hitaampaa ja epävarmempaa vielä.
Mutta ne kepit. Ajattelin että ei se Hugo tule keppejä ikinä menemään sujuvasti kun kuukausi sitten vielä piti kädestä pitäen näyttää että mistä välistä, mutta nyt Hugon aivoissa ovat ne kaksi hernettä kohdanneet. Kepit alkoivat sujumaan ihan yks kaks ja kuten videosta voitte päätellä ne menee jo hyvin määrätietoisesti ja Hugon kömpelyydellä yllättävän nopeastikin. Ja varsinkin jos kepit on putken jälkeen, niin ne mennään hyvinkin vauhdikkaasti.
Muutenkin Hugon kanssa ollaan siirrytty jo maksikorkeuksiin. Muutaman ekan kerran piti laittaa toinen rima alemmas, ettei Hugo mennyt ali, mutta nyt ei ole yrittänytkään ali vaan hyppää hienosti. Esteiden hakeminen sujuu premmin ja ehkä katsoo myös minun ohjaustakin välillä. Tässä se tulee, tuleva agilityvalio!

 

Terveystuloksia

Kuten otsikosta voi päätellä on aika päivittää koirien terveystietoja. Hugon kanssa käytiin kyynär-ja lonkkakuvauksissa ja Oliverin silmät tutkittiin.
Hugon kyynäreet ovat siis 0/0 ja lonkat B/B. Syvä helpotus pitkän odottelun jälkeen. Tässäpä kuvatkin niistä, kun ne kerran itellekkin sain.

Niin ja sitten Oliverin silmätuloksiin. Vasen silmä on terve, mutta oikeasta silmästä löytyi kortikaalinen katarakta (ei synnynnäinen). Eli siis perinnöllinen kaihi. Tällä hetkellä se on lievä ja sen eteneminen voidaan arvioida vasta kun silmä tutkitaan uudelleen myöhemmin. Mutta näköön sen ei vielä pitäisi vaikuttaa juurikaan. En sitten tiedä vaikuttaako se just sen verran että kolmiulotteisuus häviää, hyppäämistä ajatellen. Mutta eipä Oliver käy enää agilityssä, että sillä ei suurtakaan väliä ole.

Kajaani 14.1.1012

Hugo hulivili käväisi Kajaanissa näyttelyissä ja yllättäen jopa menestyksekkäästi. Tuloksena siis NUO ERI, NUK1, SA, PU1, SERT, CACIB ja VSP.  Hieno rivi kirjaimia! Tuomarina toimi Erna-Britt Nordin.
Mutta arvostelu meni näin:
P4 vasemmalla alaleuassa puuttuu. Hyvin tasapainoinen ja hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvä pää, korvat, silmät, kuono ja purenta. Hyvä ylälinja. Hyvin muodostunut rintakehä. Hyväasentoiset raajat. Erittäin hyvät liikkeet. Hyvä pilkutus. Erittäin hyvä luonne ja hyvin esitetty.

Ruusukkeet käsittelyssä.