Huoh. Meidän pieni kontaktiongelmamme otettiin tänään käsittelyyn. Ratkaisu on kontaktin eteen laitettava kaari, jonka ali koiran pitää mennä. Se pakottaa koiran vaihtamaan askellusta niin että se ottaa yläsmenokontaktit. Tänään harjottelimme Hugon kanssa ihan vaan tasasella maalla siitä läpi menemistä. Pari ekaa kertaa hyppäs yli, mutta namin kanssa meni jo lopputreeneistä itsenäisesti ali. Vielä pari kertaa jos kokeiltais ilman että se on kontaktilla ja sitten yhdistettynä. Mietin että A:lle ja puomille voisin sen laittaa ylösmenolle, mutta en keinulle. Keinulle se hidastaa muutenkin vähän eikä sen ylösmenossa ole ollut mitään ongelmaa, joten se mennään vielä ilman apuvälineitä.
Muutenkin kaikkien ihme viritysten ja apuvälineiden käyttö on minusta hyvin rasittavaa ja hidasta. Koira oppii ensin apuvälineiden kanssa sen helpotetun version ja sitten sille pitää opettaa vähän vaikeampi versio ja sitten ehkä kolmannella kerralla sille opetetaan se oikea version. Eli siis se muistaa edelleen nämä kaikki ja sitten se sekottelee niitä kun ei olekkaan enää varman mitä siltä halutaan ja jne. Minusta on parasta ja järkevintä opettaa koiralle suoraan se este sellasena kun se tulee aina olemaan, ilman mitään vempeleitä. Onneksi tässä tapauksessa väline on helppo, eikä se muuta sitä estettä mitenkään, ratkaisee vaan meidän mukavan ongelman (toivottavasti). Tämän ongelman minä ajattelin juuri välttää sillä 'koske' sanan opettamisella, mutta eipä auttanut tai sitten olisi pitänyt olla pidempipinnasempi koira ja omistaja.
Vielä kun pääsin paasaamisen makuun, niin minusta treenitilanteestakin pitäisi tehdä mahdollisimman kisatilanteen omainen. Lähinnä siltä osalta, että koira ei saisi juosta vapaana ja suorittaa esteitä huvikseen, koska muuten se oppii siihen että saa sählätä siellä ainakin siinä treenin alussa ja sitten vasta aletaan tekemään töitä. Ja siinä tulee hyvin usein vielä kiellettyä koiraa menemästä esteelle, mitä taas minusta ei saisi yleisesti tehdä. Kisoissa koiran pitää istua paikallaan ensimmäisen esteen takana ja toimia vasta käskystä, joten miksi ei opettaa koiraa heti alusta samanlaiseen toimintatapaan. Itse olen huomannut että Hugo, joka on ollut nuorena ja vielä vähän vanhemmallakin iällä melko itsenäinen ja omatoiminen koira, niin on opetettu suureksi onnekseni tällaiseksi käskyn alla olevaksi koiraksi. Se oli pakko opettaa siihen, että siinä istutaan niin kauan kun tulee käsky toimia ja mennään sinne minne käsketään, koska jos se sai mahdollisuuden olla ns. vapaalla niin se lähti samantien huitelemaan johonkin. Se saatto tehdä sitä esteiden välissäkin, jos oli pidempi välimatka esteeltä toiselle. Ehkä siksi se on nykyään niin kuuliainen, eikä karkaile oikeastaan ikinä väärille esteille, vaan kuuntelee käskyjä tosi hyvin. Vaikka muutenkin se on paaaljon kuuliaisempi kuin nuorempana, jollon välillä meinas ihan usko loppua.
Tottiksesta sen verran että me edistytään. Nyt ollaan alettu ottaa vasemmalle kääntymistä seuraamisen yhteydessä. Edelleen jankataan paikallaan sitä kääntymistä ja takapään käyttöä, mutta otettu se myös liikkeeseen, jotta saa siihen tylsään seuraamiseen vähän vaihtelua. Käännöksen kohdalla laitan vielä käden sivulle auttamaan, jotta tekee paremmin töitä sillä takapäällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti