Halliagilityä

Laiskoja ollaan oltu taas kerran. Miten tämä treeni-into on niin jaksottaista? Nyt toki pelastuskoiratreenien puute rajoittaa hommia, mutta ainahan sitä voisi tottista ottaa tai noutoa tai ees jotain. Eipä olla kuitenkaan mitään tehty! Lenkillä sentään ollaan käyty kun lenkkeilymaastot on mitä parhaimmat täällä Neulamäessä. Metsää niin paljon kun vaan jaksaa kulkea ja Hugoa voi huoletta pitää irti kun vastaantulijoihin ei olla vielä törmätty. Kukaan muu ei selkeesti ole niin hullu, että lähtee pimeellä pikkupoluille ja jyrkille rinteille katkomaan nilkkojaan. Ja niin ollaanhan me pari kertaa käyty hiihtämässä.
Tänään kuitenkin päästiin ekaa kertaa ihan kunnolla treenaamaan, vuokrattiin nimittäin musti ja mirri areenalta kenttä. Lämmin halli tekonurmella, piti päästä kokeilemaan mitä Hugo siellä tekee vai tekeekö mitään. Suuret traumat meillä siitä hallista on, sillä pari-kolme vuotta sitten käytiin mölleissä siellä ja eihän siitä tullu mitään. Nenä vei niin pahasti koiraa silloin, että melkein itkettää vielä jälkeenpäinkin :D
Tässä ajassa Hugo on selkeesti saanu nenänsä kuriin ja homma sujui sen osalta hyvin. Vähän hidas se siellä oli, mutta johtuu varmaankin uudenlaisesta alustasta ja siitä että siellä oli aika lämmin. Hallin pohjan liukkaudesta olen kuullut kaikenlaista varsinkin maksikoirien omistajilta, mutta itse en huomannut Hugon liukastelevan. Voi olla että Hugo osas ite vähän varoa pohjaa tai sitten oli niin hidas, että ei paljoa tarvinnut liukastella.
Teemana  meillä oli sylkkärit, joita me ei osata. Nytkään ne ei ihan nappiin mennyt, kun Hugolla ei sitä vauhtia kauheesti ollu, mutta kait se vähän jo onnistu.