maanantai 19. toukokuuta 2014

Ylpeä omistaja

Missä on minun ei kiinnosta-tee ite-koira? Sitä ei oo näkynyt vähään aikaan ja ihan täytyy joka kerta ihmetellä treeneissä miten hyvin Hugo tekee hommia. Oiskohan motivointi vihdoin onnistunut ja/tai leikkaus auttanut johonkin? En tiedä, mutta minua ei haittaa :D
Muutenkin tuntuu, että Hugon kanssa voi mennä lähes mihin vaan ilman, että täytyy miettiä kummemmin miten se siellä pärjää tai stressaakohan se tai jotain muuta vastaavaa. Se on aika rento tyyppi, sopeutuu hyvin lähes mihin vaan ja on luonteensa puolesta huippu koira. Se on sisällä rauhallinen, ulkona sopivan aktiivinen ja treeneissä siltä löytyy tarpeen vaatimaa vilkkautta. Hugo pitää ihmisistä, mutta ei ole ylisosiaalinen, sitä pystyy pitämään irti lenkilläkin ja se ohittaa ihmiset vapaana ollessaan niistä välittämättä. Se ei ota kovin herkästi paineita minusta, mikä on treeneissä hyvä juttu ja se osaa olla itsenäinen, mutta kuitenkin tottelee hyvin. Ainoa asia minkä siitä muuttaisin on toisiin koiriin suhtautuminen ja vähän vähemmän irtokarvaa :D Nyt tuntuu kuitenkin, että Hugo on huippu!

Tässä sitten todistusaineistoa miten hyvä Hugo on tottiksessa nykyään:


                                         



Paljon on tapahtunut viime viikkojen aikana, joten täytyy kertoa vielä Hugon terapiakoira hommasta, jossa se sai olla parin päivän ajan. Koulun puitteissa kävimme Muurutvirran hoitokodissa kuntouttamassa vanhuksia ja muistisairaita ja vietimme siellä kaksi päivää ja yhden yön. Hugo toimi yhtenä iltana terapiakoirana pyöriessä  ulkona pyörätuolien seassa rapsuteltavana. Illalla Hugo toimi yleisenä viihdyttäjänä ulkona pelaillessa ja yöllä virallisena lämmittimenä puolijoukkueteltassa kamiinan lisäksi. Hugo taitaa näkyä parissa kuvassa Facebookissa Vihreä hyvinvointi-sivuilla, jos haluaa käydä katsomassa.

Yö teltassa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti