Leiriläinen

Hieman myöhässä tulee tämä päivitys, mutta kiirettä on ollut. Me oltiin siis kolme viikkoa sitten Pablon kanssa Outokummussa pelastuskoiraleirillä. Leiri kesti perjantaista sunnuntaihin ja päivät vietettiin metsässä vähän kaikkea treenaillen. Pablo sai siellä riehua muiden pentujen kanssa ja muutenkin sosialisti itseään, vaikka en tiiä tarttisko sen olla enää yhtään sosiaalisempi ihmisiä kohtaan. Leiri oli oikeen hyvä tehotreeni viikonloppu ja sieltä sai paljon uusia vinkkejä ja näkökulmia treenaamiseen.  Pablo pienenä poikana sai nukkua sisällä häkissä, missä se oli yllättävän rauhallisesti eikä ees riehunu. Aamulla vaan koko huone heräsi siihen, kun Pablo hakkas hännällä metallihäkkiä :D Pablo treenaili lähinnä jälkeä, vaikka kerran tehtiin myös partiointia sekä tottista.

Pablo ajoi sellasen 3-4h vanhan jälen lauantaina. Jälki meni hakkuuaukealla, jossa oli melko vaikeaa maastoa. Siinä oli myös kaksi harhaa, jotka oli saman ikäisiä kuin jälki. Purkkeja ja esineitä siellä oli myös. Pablo otti hyvin jälen ja merkkas esineet. Harhojen tarkkaa kohtaa minä en tiennyt, enkä myöskään huomannut, että Pablo olisi mitenkään merkannut harhoja. Esineet nosti hyvin ja muutenkin ajo aika tarkasti, vaikkakin hitaasti. Varmaan vaikea maasto teki sen, että vauhti ei päätä huimannut.
Toinen Pablon jälki olikin sitten yön yli jälki. Pitihän minun vähän Pablon osaamista testata, kerran siihen nyt oli hyvä mahdollisuus. Jälki oli siis ehkä 16h vanha ja pituutta sillä oli 50m, yksi esine oli sekä lopussa purkki. Pablo merkkas jälen, mutta sitten vähän epäröi ja nuuski ilmaa. Vähän aikaa pähkäiltyään se kuitenkin lähti sitä ajamaan ja ajoi sen aika tarkkaan. Sen yhden esineen se merkkas, mutta loppupurkki olikin aika haastava ja sitä se ei yhtään merkannut. Lopuksi palkkasin sen sitten itse. Jälki kulki vähän sellasella aukolla ja vähän metässä. Ois pitäny tajuta, että muovipurkki ei oo paras loppuesine noin vanhalle jälelle, siihen kun ei hajut oikeen tartu. Noh mutta pääasia, että Pablo ajo jälen ja merkkas kuitenkin sen toisen esineen.
Kolmas jälki oli sellainen metsä/metsätie jälki, jolla oli pituutta n. 300m. Se oli ehkä 1,5h vanha. Alku kulki metsässä, jossa Pablo huiteli vähän turhan kovaa ja minä en älynnyt jarruttaa riittävästi, joten se oli vähän sellasta säätöö. Pabloa kun saa jarruttaa välillä ihan kunnolla, sillä se puksuttais eteenpäin tuhatta ja sataa. Noh sitten tielle päästyä jarruteltiin ja siinä Pablo ajoikin ihan nätisti. Esineet merkkas, yks tais jäähä merkkaamatta. Jälki kulki siis välillä tiellä ja välillä metsässä. Hyvin se Pablo meni alustanvahdotkin. Loppu kulki sitten taas metsässä ja siinä sitten vähän jarruteltiin paremmin. Huomaa kyllä, että tuore metsäjälki on se haastavin, sillä siinä Pablo painaa täysiä nelivedolla kun haisee niin hyvin.
Partiointia otettiin myös. Pablo on jo aika irtoava kun vaan saa hajun, vaikka se ei kovin montaa kertaa oo hakua ottanut. Tällä kertaa se yritti aika paljon silmillä etsiä sen jälkeen kun sai hajun, mutta onneks joutu tekemään lopunkin työn aina nenällä. Pablon reaktio on edelleen aika raju, kun maalimiehen löytää, en tiiä tuleeko siitä joskus ongelma.
Tottista tehtiin myös yks päivä. Lähinnä seuraamista imuttamalla sekä maahanmenoja ja liikkeestä seisomista. Liikkeestä seisomisen olen aloittanut opettamaan sillein, että heitän namin Pablon yli takaviistoon samalla kun kulkee vieressä ja sanon seis. Nyt olen välillä heilauttanut kättä mutta namia en ole heittänyt, joten Pablo hypähtää paikalleen ja siitä sitten äkkiä olen palkannut. Tämä on kyllä minusta ollut tosi hyvä tekniikka ja luulen, että liikkeestä saa tällä tavalla nopeen.
Kaiken kaikkiaan oli erittäin mukava viikonloppu ja tietysti väsynyt koira sunnuntai iltana.

Kuvat Katri Lunnas