Sisarustapaaminen

Kävimme koirapuistossa moikkaamassa Hugon siskoa Winiä ja tässä muutama kuva siitä touhuilusta.

Ansaittu, ylimääräinen vapaapäivä vierähtikin mukavasti agilityhallilla ja illalla vielä Savon tassujen vuosikokouksessa. Hukkiksen kanssa käytiin tällä kertaa esteitä katsastelemassa hallilla. Intoa riitti jostain syystä, mutta se oli vain hyvä asia. Hypyt ja putket Hugo suoritti sellaisella nopeudella että ihan hirvitti ja todella hyvin siihen nähden että näki ne vasta kolmatta kertaa. Mutkalla olevaa putkea ei kuitenkaan vielä uskaltanut mennä. Hypyllä korkeutta oli aluksi 25cm ja myöhemmin 35cm, molemmat korkeudet suoritti yhtä hyvin. Puomiakin kokeiltiin sillein, että namilla houkuttelin Hugon niin pitkälle kun nätisti tuli ja sitten nostin sen pois. Kuitenkaan Hugo ei pelännyt läheskään yhtä paljon kun viime kerralla ja hakeutu myöhemmin ihan itse puomin läheisyyteen namien toivossa. Kepit meni myös mallikkaasti kädellä ohjaten. En tiedä voiko olla mahdollista, että Hugo jopa vähän jo tajuaisi mitä kepeillä pitäisi tehdä, koska suoritti kepit määrätietoisesti joka keralla, vaikka siis kädellä sitä ohjasinkin.
Palkka Hugolle on yleensä joko nami tai vetoleikki. Pallokin olisi varmasti hugolle tosi hyvä palkka, mutta yritän palkata tavoilla, joilla Hugo ottaisi minuun mahdollisimman paljon kontaktia ja pakottaisi Hugon keskittymään minuun. Suorittaessa hyppyä ja putkea Hugo on nykyään irti, mutta vain sen suorituksen hetken, koska muuten lähtee aika pian haistelemaan enkä haluaisi opettaa sitä siihen, että voi lähteä huitelemaan kesken treenien. Puomilla ja kepeillä on kuitenkin kiinni.
Keskiviikkona kävimme Oliverin kanssa ohjatuissa treeneissä. Mitään erikoista ei ollut, vauhti oli kohtuullinen, mutta kovempikin saisi olla.....puhdasta rataa tekee...ei suurempia ongelmia. Hyvä selostus Oliverin treeneistä, mutta sellaista se on  : D
Tokopuolesta sen verran että vähemmälle on taas jäänyt, kun ulkona ei ole oikein mitään pakkasten takia päässyt tekemään. Sisällä ollaan kuitenkin seisomista näyttelyitä varten harjoiteltu. Se sujuu aika mallikkaasti, vaikka jalat ei ihan aina tahdo kohilleen mennä. Hampaiden katsomista ollaan myös harjoiteltu ja se sujuu ilman ongelmia. 

Nyt on sitten Hugokin aloittanut agilityuransa. Kävimme perjantaina ensimmästä kertaa tutustumassa esteisiin ja muutamia esteitä otimme myös. Näin talvella agiesteet ovat hallissa, joten samalla Hugo totutteli halliin. Ensimmäisenä kokeilimme hyppyä. Korkeudeltaan se on n. 30cm ja Hugo hyppäsi sen hienosti, epäilin nimittäin, että Hugo ei ymmärrä hypätä vaan juoksee läpi. Hypyn suoritti joka kerta hyvin mallikkaasti ja innostuneesti. Otimme myös putkea ja keppejä. Lyhyeen putkeen Hugo piti houkutella vähitellen namin avulla, mutta sitten kun tajus mitä pitää tehdä niin juoksi kyllä innoissaan putkea. Keppejä otimme lyhyessä pätkässä muutamia kertoja namin avulla ohjaten.
Innoissaan tästä uudesta harrastuksesta Hugon kanssa, en malttanut pysyä kauaa pois agilityhallista, joten  myös sunnuntaina käytiin treenaamassa esteitä. Aloitimme jo tutuista esteistä eli hypystä, putkesta ja kepeistä. Kaikki meni mallikkaasti, putki erityisesti, jota pitensimme hieman. Hyppyä korotettiin n. 40cm:iin. Yhden kerran Hugo tiputti riman innostuksissaan. Kepit meni namilla ohjaten hyvin. Uutena esteenä otettiin puomia, joka olikin sitten todella pelottava. Alku meni ok, kun nameja viljeltiin puomille, mutta tasasella alko jo matka vähän tökkimään ja alstulon kohdalla Hugo meni makaamaan puomille ja tärisi. Siitä ei suostunut liikkumaan laisinkaan, joten nostettiin se pois puomilta. Otimme sen jälkeen pelkästään ylösmenoa nameilla houkutellen ja ennen tasaista nostettiin se pois. Alastuloa samalla lailla, nostettiin se alstulolle ja houkuteltiin alaspäin siitä. Ehkä ensi kerralla puomi ois jo vähemmän pelottava. Pelkään pahoin että A-este on vielä pelottavampi, mutta jos ensin opetellaan puomi kunnolla ja sitten vasta kokeilemme A-estettä.
Jos agilitystä ei muuta iloa ole, niin ainakin Hugo on rättiväsynyt sen jälkeen, joten tätä harrastusta kannattaa jatkaa  :)

Agility

Muistin juuri että Oliverkin on olemassa :D. Olen täysin unohtanut päivittää Oliverin agilitytreenejä tänne vaikka joulun jälkeen ollaankin käyty vasta pareissa treeneissä. Kennelyskääkin on ollut vähän joka koiralla, joten lenkitkin on jäänyt varsinkin Oliverin kohdalla vähemmälle.
Agilityssä sen sijaan ensimmäiset treenit  parin kuukauden tauon jälkeen oli sellaset perinteiset "en uskalla, ei huvita"- treenit. Toisetkin treenit meni samoissa "en viitti" merkeissä, mutta tänään Oliver oikein innostu ja juoksi jopa ihan kohtuullisen lujaa ja leikki lapasellakin, mikä on harvinaista. Teemana oli putkijarru, mutta mehän ei sellasia tarvita, kun ei tuota nopeutta muutenkaan ole liikaa. Harjoteltiin sitten vähän etäohjausta, kun irtoaminen ei myöskään ole meidän vahvimpia puolia. Oliver on todella tuulella käyvä treeneissä, joskus menee todella hyvin ja joskus ei liiku ollenkaan, mutta nyt olemme namikupilla saaneet hieman vauhtia lisää, ahne kun on :) Oliverin vahvuus on varma suorittaminen, suorittaa radat lähes aina puhtaasti, mutta hieman hitaasti. Kisoissa taas yleensä kyllä juoksee, mutta tuomarit on pelottavia, joten kontakteille ei mennä tai sinne jäädään jumimaan. Tavoitteena meillä on se viiminen nolla, jolla päästäis kolmosluokkaan, mutta kisoihin vasta sitten kun vauhtia on riittävästi.
Hugon kanssa päästään toivottavasti vielä tämän viikon lopulla ensimmäistä kertaa agilityhalliin, josta alkaa Hugon toivottavasti menestyksekäs agilityura.

Ihanat loppiaisvapaat ovat tulleet helpottamaan arkeen paluuta ja siispä aikaa treenata on ollut reilusti. Vähän kaikenlaista ollaan koirien kanssa tehty tai lähinnä Hugon kanssa, kun sillä on hieman enemmän opeteltavaa kuin Oliverilla ja tavoitteet on korkealla. Aikasemmin kertomaani noutoa on hieman harjoiteltu lisää, varsinkin istumista noutolelu suussa ja sen luovuttamista vasta käskystä. Aluksi Hugo ei ymmärtänyt, että miten istuminen nyt tähän noutoon liittyy, mutta lopulta se kuitenkin suostu istumaan ja tajus mitä siltä halutaan. Lelu saattoi tippua suusta jo ennen "jätä" käskyä, joten vahvistettiin lelun suussa pitämistä myöskin. Tuota "jätä" käskyä kun on harjoiteltu vähän koko ajan, jotta joskus ehkä jopa hamassa tulevaisuudessa saisin Hugolta pois lenkiltä löytämänsä aarteet, jotka ei minua niin kamalasti miellytä. Mutta siis varmaankin tämän vuoksi Hugo nyt tiputtaa helposti tällaiset vähemmän kivat jutut.
Tokoryhmässä, jossa aikasemmin syksyllä kävimme, ei olla nyt päästy kovien pakkasten ja joulutauon takia päästy, joten nyt ollaan sitten omatoimisesti treenailtu läheisellä kentällä. Tämä lähes häiriöttä treenaaminen on kylläkin parempi kun Hugo jaksaa paremmin keskittyä itse asiaan, eikä hösellä muuta siinä sivussa. Lähinnä seuraamista ja sivulletuloa ollaan harjoiteltu. Hugo kun ei pysy lumisessa maassa kauaa istumassa ja vielä vähemmän maassa, joten pidemmät paikallaolot on jääny vähemmälle treenille. Liikkeestä jäämisiä ei olla vielä edes harjoiteltu, kun ensin pitäis saada Hugolle enemmän reaktio- ja toimintanopeutta. Tällä hetkellä kun Hugolla menee n. 3 sekuntia käskyn jälkeen ennen kuin mennyt esim. maahan, niin se on vielä aika hidasta toimintaa, mutta se onkin meidän seuraava urakka.

Lisäksi olemme harjoitelleet parin kuukauden päästä olevien näyttelyiden pelossa seisomista ja juoksua ilman hihnassa roikkumista ja kenguruloikkia. Juoksu sujuu kohtuullisesti, kunhan minä vain jaksaisin juosta riittävän lujaa, kun hugo tahtoo löntystää laiskasti normaalissa juoksuvauhdissa. Seisominen sujuu myös ok, mutta istumista Hugo tarjoo valitettavasti vielä, jos ei heti namia ala kuulua. Tuossa alhaalla on hieman epäselvä ja heilahtanut kuva Hugon juoksusta, mutta kuva kuitenkin.
Kävimme eilen myös ensimmäistä kertaa täällä Iisalmessa koirapuistossa, jossa Hugo näki pitkästä aikaa siskonsa Winin.

Nyt ollaan sitten kotiuduttu pohjoisen pakkasista ja selvitty joulusta, joten on aika tehdä koirien kanssa jotain järkevääkin. Tuo Hugon tokoilu on jääny hieman vähälle, mutta nyt pitää taas skarpata! Tänään käytiin Hugon kanssa ensimmäistä kertaa pitemmällä juoksulenkillä ja Hugo tykkäs kyllä kovasti. Se oli suurimman osan matkasta vapaana ja viiletti aivan innoissaan syvässäkin lumihangessa ja välillä tuli jopa katsomaan josko leikkisin sen kanssa :). Mutta toko puolesta, niin noutamista ollaan nyt hieman harjoiteltu. Hugo tuo leluja kyllä kun haluaa leikkiä, mutta kun yllytin sitä hakemaan lelun(jolla ensin leikin sen kannsa ja sitten heitin), niin katsoo vaan hetken lelua ja sitten minua, että annatko namin. Muutaman kerran saattoi jopa käydä koskemassa lelua, mutta tuli sitten takas pyytämään namia. Joten aloitettiin se sitten ihan naksuttimen avulla eli aina kun kosketti lelua, jonka toivon sen vielä joskus hakevan, niin naksautin ja annoin namin. Tätä jatkoin ja vaikeutin sillein, että lelu pitää ottaa suuhun asti ja käskystä vasta tiputtaa. Seuraavilla kerroilla vaikeutin hommaa sen verran, että laitoin lelun kauemmas Hugosta, jollon sen pitää mennä lelun luokse ottaa se suuhun, tuoda minulle ja irrottaa käskystä, toisin sanoen noutaa se. Heti ensimmäisellä kerralla toi lelun nätisti suoraan minulle ja sai suuret kehut. On tuo naksutin ihme kapistus! Lisää toistoja ja istuminen mukaan noutoon, niin hyvä tulee.
Hieman lisää toimintaa arkeenkin on tullut, kun ollaan saatu kämppäkaveriksi 8 viikkonen eurasier pentu. Hugo on siis vihdoin saanut tasoistaan seuraa ja sopivan leikkikaverin, vaikka koko ero onkin vielä suuri.

Pääsimme taas pitkästä aikaa kokeilemaan vetämistä Hugon kanssa, kun kerrankin oli vähän lauhempaa ettei Hugo tarvinnut manttelia päälleen. Nyt olen keksinyt hyvän ja vähemmän pelottavan keinon harjoitella vetämistä. Olen laittanut Hugolla valjaat päälle ja siihen hihnan (joka joustaa hieman) ja hihnan otan käteen, enkä laita suoraan potkuriin, niin kuin aikasemmin tein. Nyt on helpompi tietää milloin Hugo vetää ja kehua juuri sillä hetkellä. Näin Hugo myöskin yleensä vetää paremmin, koska kädellä pystyy joustamaan aika paljon ja itse annan vauhtia potkurille potkuttamalla, jolloin Hugo innostuu ja lähtee juoksemaan.
Oliverista sen verran että ihan mielenkiinnosta kokeilin lenkillä samalla kun Oliver käveli, että tekisköhän se liikkeestä seisomisen kun vaan sanon "paikka"....ja kyllähän se teki ja aika nopeastikkin vielä. On se viisas koira kun osaa tollasta ilman opettamista :)