Leiriläinen

Hieman myöhässä tulee tämä päivitys, mutta kiirettä on ollut. Me oltiin siis kolme viikkoa sitten Pablon kanssa Outokummussa pelastuskoiraleirillä. Leiri kesti perjantaista sunnuntaihin ja päivät vietettiin metsässä vähän kaikkea treenaillen. Pablo sai siellä riehua muiden pentujen kanssa ja muutenkin sosialisti itseään, vaikka en tiiä tarttisko sen olla enää yhtään sosiaalisempi ihmisiä kohtaan. Leiri oli oikeen hyvä tehotreeni viikonloppu ja sieltä sai paljon uusia vinkkejä ja näkökulmia treenaamiseen.  Pablo pienenä poikana sai nukkua sisällä häkissä, missä se oli yllättävän rauhallisesti eikä ees riehunu. Aamulla vaan koko huone heräsi siihen, kun Pablo hakkas hännällä metallihäkkiä :D Pablo treenaili lähinnä jälkeä, vaikka kerran tehtiin myös partiointia sekä tottista.

Pablo ajoi sellasen 3-4h vanhan jälen lauantaina. Jälki meni hakkuuaukealla, jossa oli melko vaikeaa maastoa. Siinä oli myös kaksi harhaa, jotka oli saman ikäisiä kuin jälki. Purkkeja ja esineitä siellä oli myös. Pablo otti hyvin jälen ja merkkas esineet. Harhojen tarkkaa kohtaa minä en tiennyt, enkä myöskään huomannut, että Pablo olisi mitenkään merkannut harhoja. Esineet nosti hyvin ja muutenkin ajo aika tarkasti, vaikkakin hitaasti. Varmaan vaikea maasto teki sen, että vauhti ei päätä huimannut.
Toinen Pablon jälki olikin sitten yön yli jälki. Pitihän minun vähän Pablon osaamista testata, kerran siihen nyt oli hyvä mahdollisuus. Jälki oli siis ehkä 16h vanha ja pituutta sillä oli 50m, yksi esine oli sekä lopussa purkki. Pablo merkkas jälen, mutta sitten vähän epäröi ja nuuski ilmaa. Vähän aikaa pähkäiltyään se kuitenkin lähti sitä ajamaan ja ajoi sen aika tarkkaan. Sen yhden esineen se merkkas, mutta loppupurkki olikin aika haastava ja sitä se ei yhtään merkannut. Lopuksi palkkasin sen sitten itse. Jälki kulki vähän sellasella aukolla ja vähän metässä. Ois pitäny tajuta, että muovipurkki ei oo paras loppuesine noin vanhalle jälelle, siihen kun ei hajut oikeen tartu. Noh mutta pääasia, että Pablo ajo jälen ja merkkas kuitenkin sen toisen esineen.
Kolmas jälki oli sellainen metsä/metsätie jälki, jolla oli pituutta n. 300m. Se oli ehkä 1,5h vanha. Alku kulki metsässä, jossa Pablo huiteli vähän turhan kovaa ja minä en älynnyt jarruttaa riittävästi, joten se oli vähän sellasta säätöö. Pabloa kun saa jarruttaa välillä ihan kunnolla, sillä se puksuttais eteenpäin tuhatta ja sataa. Noh sitten tielle päästyä jarruteltiin ja siinä Pablo ajoikin ihan nätisti. Esineet merkkas, yks tais jäähä merkkaamatta. Jälki kulki siis välillä tiellä ja välillä metsässä. Hyvin se Pablo meni alustanvahdotkin. Loppu kulki sitten taas metsässä ja siinä sitten vähän jarruteltiin paremmin. Huomaa kyllä, että tuore metsäjälki on se haastavin, sillä siinä Pablo painaa täysiä nelivedolla kun haisee niin hyvin.
Partiointia otettiin myös. Pablo on jo aika irtoava kun vaan saa hajun, vaikka se ei kovin montaa kertaa oo hakua ottanut. Tällä kertaa se yritti aika paljon silmillä etsiä sen jälkeen kun sai hajun, mutta onneks joutu tekemään lopunkin työn aina nenällä. Pablon reaktio on edelleen aika raju, kun maalimiehen löytää, en tiiä tuleeko siitä joskus ongelma.
Tottista tehtiin myös yks päivä. Lähinnä seuraamista imuttamalla sekä maahanmenoja ja liikkeestä seisomista. Liikkeestä seisomisen olen aloittanut opettamaan sillein, että heitän namin Pablon yli takaviistoon samalla kun kulkee vieressä ja sanon seis. Nyt olen välillä heilauttanut kättä mutta namia en ole heittänyt, joten Pablo hypähtää paikalleen ja siitä sitten äkkiä olen palkannut. Tämä on kyllä minusta ollut tosi hyvä tekniikka ja luulen, että liikkeestä saa tällä tavalla nopeen.
Kaiken kaikkiaan oli erittäin mukava viikonloppu ja tietysti väsynyt koira sunnuntai iltana.

Kuvat Katri Lunnas

Kauniisti

Pablon näyttelyura lähti viikonloppuna käyntiin mätsäreillä. Valmistautuminen oli niinkin huimaa kuin pari kertaa juoksua ja seisomista kotipihalla. Valmistautuminen huomioon ottaen meillä meni oikein hyvin. Pablo juoksi sillon kun piti juosta ja seiso kun piti seisoa. Seisomista meidän pitää vielä harjoitella, sillä se on jotenkin hyvin epämääräistä. Pablo hamuaa namia niin innokkaasti, että se on jotenkin ihan jännittyneenä ja jalat missä sattuu. Lisäksi minusta sen takajalat on jotenkin ylipitkät ainakin tällä hetkellä, niin niitä on vaikea saaha oikeaan asentoon. Tai sitten me ei vaan osata. Hampaita Pablo ei antanut ainakaan meidän seuralaisen katsoa, joten tuskin olisi antanut tuomarinkaan, mutta meidän onneksi itse piti näyttää koiran hampaat. Minun se antaa niitä katsella, mutta muiden ei, tässä siis toinen treenaamisen paikka. Tutkimisen antoi tehdä tuomaria nuolematta, purematta ja kaatamatta kun syötin sille nameja samalla.

Palkintoluuta syömässä

Muuten Pablo käyttäyty aika mallikelpoisesti, vähän aluks koirien haukunta jännitti, mutta nopeesti sitten rentoutu. Kaikkien luoksehan se aina haluais mennä, joten väentungoksessa sen kanssa on vähän haastavaa kulkea. Onneksi se on ahne, niin kaikki ongelmat ratkeaa kun on namia kädessä. Niin ja siis saatiin me punainen nauha, kuulemma paremmat liikkeet kun vastustajalla, mutta sen jälkeen ei menestystä tullut. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen Pablon käytökseen näinkin nuorella iällä.

Edellä aikaa

Ihmiset kun on kysyny viime aikoina miten vanha Pablo on, niin olen sanonut, että n. 5kk. Sitten tajusin vähän aikaa sitten, että eihän se ole kuin reilu 4kk! Sen jälkeen mietin, että minkähän ikäisenä Pablo on saanu toisen rokotteensa, kun siitä tuntuu olevan ikuisuus. Mielestäni laskin kalenteriin, 4vko rokotusten välille, mutta ei tainnu laskut mennä oikein. Nooh molemmat rokotteet on kuitenkin saatu, niin se kai pääasia. Pablo painaa tällä hetkellä 20kg ja hampaita on lähtenyt ihan urakalla. Pablo on ollu hampaiden lähdön aikaan välillä aika kipeä, niin on saanut ihan kipulääkettä pahimpina päivinä. Kuulin, että hampaiden lähdön aikaan ikenet voi jopa tulehtua. En kyllä ihmettelis vaikka Pablolla ne tulehtuis kun pureskelee kaiken kalanraadoista puun oksiin. Nyt on kuitenkin enää yks kulmahammas ja muutama takahammas lähtemättä, joten toivotaan että säästytään tulehuksilta.

Pablo on saanut ruuan enää kahesti päivässä ja se on tuntunut riittävän ihan hyvin. Treenitkin sujuu hyvin, kun alkuillasta herra on jo vähän nälkäinen, vaikka sehän on kyllä aina nälkäinen. Pablon pureminen on onneksi vähentynyt huomattavasti ja se puree enää kun on tosi innoissaan tai ärsyyntynyt. Suussa sillä pitää kuitenkin aina olla jotain, lenkillä keppi ja sisällä lelu. Pablo tykkää kulettaa tavaroita, varsinkin kenkiä ja vaatteita. Se ei kuitenkaan revi niitä vaan kulettelee vaan nätisti, ehkä Pablo onkin noutaja. Pablo on myös nyt tajunnu miten hypitään, nyt se hyppiikin joka paikkaan, kuten pöytiä, ovia ja ihmisiä vasten ja tietysti sohvalle ja sänkyyn.

Muutenkin kyllä tuntuu, että Pablo ei osaa vielä mitään ja en ole opettanu sille mitään. Onneks paljastu, että se on vasta reilu 4kk, joten anna hieman armoa itselleni :D Oikeastihan Pablo on käynyt treeneissä ihan 9 viikkosesta lähtien ja lähes joka päivä yritän jotain sen kanssa tehdä. Että ehkä Pablo kuitenkin osaa jotain. Ainakin se on ehtinyt ehdollistua jälkivaljaisiin hyvin tehokkaasti. Heti kun valjaat laitetaan päälle, niin nenä on koko ajan maassa, vaikka jälen alkuun ois vielä matkaa. Jälestä puheenollen, Pablo on ajanut kaksi huonoa jälkeä viime aikoina. Toinen oli metsäautotiellä ja se oli 20min vanha ja toinen hiekkakuopalla ja 40min vanha. Metsäautotiellä sillä oli ihan liikaa virtaa, se vaan sähläs menemään eikä pystyny keskittymään ajamiseen. Toki se oli aika kova pohja, joten se oli myös vaikea jälki. Hiekkakuopan jälki oli helpommalla pohjalla, sillä siihen vähän jalka upposi, mutta siellä Pablon jälestys vaikutti siltä kun siellä ois kävelly sata muutakin ihmistä, vaikka ei siis ollu. Näiden jälkeen meinas iskeä epätoivo, eikö se osaakkaan jälestää. Ja kaiken lisäks aiemmin viikolla se ajo tosi hyvän hiekkakuoppa jälen, joka oli sen 30min vanha. Samoin eilen ajo kans hyvin hiekkakuopalla. Molemmilla huonoilla kerroilla en ollut lenkittäny Pabloa ennen jälkien ajoa, en tiiä oisko se yks syy, ettei sitten malta ehkä keskittyä niin hyvin. Koita sitten saaha tuosta selvää. Niin ja Pablolla on siis nykyään vain purkkeja ja esineitä jälellä ja jälet on ollu pisimmillään ehkä 300m.  Esineet ja purkit se on merkannu kaivamalla, joskus ottanut suuhun. En tiiä pitäiskö sitä opettaa ottamaan suuhun esine, niin ilmasu ois ehkä näkyvämpi. Toisaalta Hugo merkkas esineet kans kaivamalla, joskus otti suuhun ja hyvin ne huomasin.

Pablon onnistunut hiekkajälki löytyy osoitteesta https://youtu.be/An0Y6P41beE
Siinä ekan purkin jälkeen on pari harhaa, joihin Pablo lähti ja minä unohin että siinä oli harhat, joten siinä säädettiin vähän aikaa. Muuten pikku-poika jälesti oikeen mallikkaasti.

Pablo on jo ammattiveneilijä

Omatoimisesti kävi hakemassa porkkanan maasta

Hajulla

Pablo on kai ollu vähän jälkeenjäänyt, sillä se vasta näin reilu 4kk oppi nousemaan sohvalle. Eihän se sinne sais mennä, mutta kovasti se yrittää ja nyt heti kun silmä välttää niin siellä se tyynyjen päällä nukkuu. Kovin on siis jääräpäinen poitsu. Pablo painaa varmaan aika lähelle 20kg ja siltä alkaa hävitä pennun pyöreys. Kaulaa se vois kasvattaa nyt reippaasti, niin sille alkais mahtua Hugon vanhat pannat :D Tosi nätin näköinen Pablo on ainakin minun silmään, joten toivotaan, että se pärjäis ees jotenkin näyttelyissä. Seisomista ollaan vähän opeteltu, mutta juoksemista ei lähes ollenkaan, pitäis nyt siinä skarpata, sillä tämän kuun lopulla ois match show, johon mekin voitais osallistua. Pablon seisominenkin on sellasta -annasitäruokaanyt- oloista eikä sellasta iloista seisomista häntä heiluen, niinkun Hugolla oli. En tiiä miten sen sais tuolle ahmatille opetettua.

Pablon viikko-ohjelmaan on lisäksi kuulunut jälen ajoa, jälen ajoa ja vielä kerran jälen ajoa. Kovin monipuolista siis. No on Pablo päässyt myös muutamia kertoja haun makuun ja sekä hieman yllättäen pelastuslaitoksen tapahtumaan esittelemään pelastuskoiratoimintaa. Pablo oli oikeen taitava näyttämään siellä tapahtumassa miten riehutaan hihnassa muiden koirien kanssa ja kuinka pussaillaan kaikkia. Ilmavainutyöskentelyssä Pablo on edelleen niin hauska. Se ei tunnu tietävän mitään niin kivaa kun löytää metsästä ihminen. Heti kun se saa hajun niin ei voi välttyä huomaamasta, että nyt ollaan hajulla, reaktio on melko näkyvä :D Sitten siihen jälkeen. Nyt ollaan ajettu hieman enemmän metsässä jälkeä kuin hiekalla. Hiekalla ajo onnistuu melko hyvin, mutta jälet on ollu vielä aika tuoreita, 15-30min ja pituutta maksimissaan 100m.  Nurmikolla ja metsässä Pablo ajaa tosi hyvin. Metsässä jälet on ollu 100-200m pitkiä ja ne on vanhennut puolesta tunnista viiteenkin tuntiin! Kyllä, viisi tuntia on hautunut Pablon vanhin jälki ja senkin se ajo tosi hyvin. Tein sen vähän vaan koemielessä ja yllätyin todella, että se ajo sen. Sitä ennen ei olla juuri kahta tuntia vanhempia ajettu. Toki maasto on näin syksyisin märkää ja haju tarttuu hyvin, mutta kuitenkin. Lisäksi nyt olen laittanut jäljille purkkien lisäksi esineitä ja kehunut ja palkannut, jos mitenkään reagoi niihin. Yks päivä se jopa nosti ite yhen esineen suuhun :) Nopeesti se tuntuu oppivan, ihan hurjasti etenee lyhyessä ajassa ja koko ajan tekee mieli vaikeuttaa jälkiä. Olen kuitenkin yrittänyt pitää ne sen verran helppoina, että onnistumisia tulis paljon. Tällasta tällä kertaa.

Siellä se purkki on

Pablon elämää

Pablo on kyllä aika helppo koira. Se kulkee niin nätisti hihnassa ja irti. Se ei pelkää suuremmin mitään, vaan kulkee reippaasti paikassa kun paikassa. Se tykkään ihmisistä ja koirista, mutta ei ryntäile niiden luo päättömästi. Kotona se osaa olla yksin, eikä ole vielä tuhonnut juuri mitään. Pablo on energinen, mutta rauhottuu kuitenkin suht nopeasti jos mitään ei tapahdu. Pablo on myös ollut jo täysin sisäsiisti ainakin kuukauden. Kuulostaa täydelliseltä koiralta, mutta valitettavasti sillä on myös kova kallo ja oma tahto, mutta niistä ei nyt enempää.

Sunnuntaina oli treenit pitkän kaavan mukaan ja Pablo vietti autossa lähes koko päivän, välillä tietysti treenaten ja lenkkeillen. Siellä se  autossa vaan nätisti istuskeli ja nukkui. Pablolle tehtiin noin 200m jälki alku oli suht kovalla alustalla ja loppu sitten metsässä, missä oli paljon hirvien jälkiä. Jälki oli puol tuntia vanha ja sillä oli neljä purkkia. Pablo ajo sen hyvin. Alussa annoin sen mennä vähän liian lujaa ja joutu tarkkomaan, että missä se jälki menikään, mutta loppua kohden parani. Hirvien jäljistä Pablo ei juuri välittänyt. Loppusuoralla kuitenkin nosti nenän useamman kertaa, haisteli ilmaa ja jatko jälestystä, liekkö haissu nenään hirvien hajut. On se aika pätevä, en jotenkin uskonut, että noin pieni voi jälestää noin määrätietoisesti. Toinen treeni sinä päivänä oli ilmatyöskentelyn harjoittelemista. Pablolle ei oltu aiemmin tehty hakua, joten nyt me vaan käveltiin metässä ja odotettiin, että Pablo saa ukosta hajun. Pablon reaktio oli kyllä mahtava, kun se sai ,maalimiehestä hajun.  Se pysähty, sen häntä alko heilua ihan hulluna ja sitten se meni kengurun loikilla maalimiehen luo. Aivan huippu, se oli niin ilonen, kun löyti ihmisen sieltä keskeltä metsää makaamasta, ei varmaan ois tarvinnu palkkaakaan, kun se löytäminen itsessään oli niin kivaa sen mielestä :D

Pablo on päässyt tutustumaan pariin uuteen koiraan tässä lähiaikoina. Toinen oli 5kk Suomen lapinkoira, jonka kanssa leikki ihan urakalla. Pablo on aika raju leikkijä, joten kovin pienten koirien kanssa sitä ei uskalla päästää leikkimään. Tämäkin oli siinä rajoilla, kun oli kymmenen kilon tienoilla. Pablo sai tutustua myös suursnautseriin, joka oli siis tosi isokokoinen ja melko rauhallinen tyyppi. Pablo meni heti innolla tutustumaan ja kyllä ne vähän siinä juoksivatkin.

Pablo häkitettynä autoon :)

Pablon tulevaisuuden jälkivaljaat, jotka ei ihan vielä ollu sopivat :D

Iltapalalla

Lenkillä leikkikaverin kanssa

Uimassa

Iso poika

Meidän pieni Pablo alkaa olla jo oikeesti iso. Melkein säikähin, kun mentiin toisille rokotuksille, niin herra oli kasvanut 1,5 viikossa 2kg! Aika huima kasvuvauhti. Mutta siis pari viikkoa sitten jouduttiin käymään eläinlääkärissä, sillä Pablo meni aika voimattomaks, eikä syöny ees ruokaansa yksi aamu. Tutkimusten jälkeen selvisi, että Pablolla oli hieman kuumetta ja tulehusarvot oli myös koholla. Sitten vaan antibiottikuuri ja parin päivän kipulääke. Selvää syytä tulehukselle ei löytynyt, mutta minun veikkaus on parin päivän uintiputki silloin alkuviikosta. Pabloa kun tuntui paleltavan kovasti aina uintien jälkeen, niin oisko sitten siitä vilustunut. Tänään oli siis kontrollikäynti ja tulehusarvot oli ihan normaaleissa rajoissa. Samalla sai siis rokotuksetkin. Painoa sillä nyt 16 viikkoisena on 16kg.

Muuten Pablon elämään kuuluu hyvää. Se alkaa olla jo sen verran reipas, että on pari kertaa karannut ulko-ovesta eikä suostu tulemaan takas sisälle. Mihin minun kiltti ja jaloissa pyörivä Pablo on häviämässä? Pari ylä etuhammasta siltä on myös lähtenyt. Olisin toivonut, että siltä ois lähteny kaikki hampaat kerralla ja uudet ois kasvanut vasta kuukauden päästä, mutta ei käynyt minun toive toteen :D Puremista Pablo edelleen harrastaa, varsinkin jos on ylivirkee, niin sillon ei paljoo katota mihin hampaansa upottaa. Tavarat ja sisustus on saanut vielä pääasiassa olla rauhassa, mutta kädet ja jalat ja naama ja oikeestaan ihan mikä vaan ruumiin osa on vaarassa jos Pablo sille päälle sattuu.

Pablo on ajanut edelleen jälkiä. Ihan kovalla hiekalla ajo sujui välillä ja välillä ei. Se vähän kummastutti, ja sitten kuulinkin, että kovan pinnan jälkeä pitäisi vanhettaa aika paljon ennen kuin lähtee ajamaan, sillä haju muuten on levinnyt niin laajalle. Vinkki tuli myös, että pennulle ei kannata ihan kovan pinnan jälkeä ajaa, koska sen keskittyminen ei välttämättä riitä niin vaikeaan jälkeen. Eli siis Pablo jättää nyt kovat pinnat rauhaan ja jatkaa hieman pehmeämmillä materiaaleilla. Nurmikolla ja pehmeämmällä hiekalla jälestys sujuu jo melko mallikkaasti. Nyt olen jättänyt namit vähemmälle, sillä ne tuntu vaan häiritsevän ajamista kun jokainen nami piti syyä. Nyt olen myös piilottanut jälelle purkkeja, jotka on Pablolle sellanen huippu juttu. Ne myös ehkä auttaa sitten esineiden ilmaisun opettelemisessa myöhemmin. Pieniä tottis juttuja aina sillon tällöin treenataan, mutta pitäis ehkä vähän siinä ryhdistäytyä.

Pikku enkeli

Takapihan projekti

Viime viikkojen touhuja

Pablohan kävi pari viikkoa sitten rokotuksilla ja painoa oli kertynyt 11kg. Tällä hetkellä herra on jo 14 vko, joten painoa varmaan lähemmäs 13kg. Huomaa kyllä, että Pablolla on motoriikka kehittynyt hurjasti. Juoksu alkaa jo näyttämään juoksulta ja vauhtiakin alkaa jo olla. Voi myös sanoa, että Pablo on jo sisäsiisti. Ei ole tehnyt sisälle tarpeita ainakaan kahteen viikkoon. Kerran oli  8h yksin kotona eikä ollut mitään tehnyt sisälle, siis tarpeita. Kaikkea muuta se oli kyllä tehnyt, alla oleva kuva valottaa ehkä hieman asiaa.

Kovasti ollaan taas touhuttu; käyty kyläilemässä kissataloudessa, vierailtu mätsäreissä, kiivetty portaita, oltu veneilemässä, ajettu jälkeä, tehty tottista ja leikitty koirakavereiden kanssa. Pablo sopeutuu kyllä hyvin mihin vaan, mikään ei pelota, vaikka alussa saattaakin hieman ihmetyttää. Veneessäkin se vaan nukkuu, jos pidempään ollaan kalassa. Mätsäreissä oltiin totuttelemassa koiriin ja ihmisiin, niin Pablosta se oli vaan tylsä paikka koska törötettiin paikallaan, eikä mitään tapahtunu. Pablolle se tais olla just se pahin homma, kun joutu olemaan paikallaan, eikä voinut riehua koko aikaa. Ehkä mekin ollaan sitten ens kerralla kehässä kun ikä riittää.

Tottista ja jälkeä ollaan ahkerasti harjoiteltu Pablon kanssa. Tottista lähinnä kotipihassa, mutta kerran myös kentällä. Maahanmeno alkaa jo sujua, samoin paikallaolo. Siinä sen saavutukset sitten tais ollakkin :D Sivulletuloa ja kontaktia ollaan myös treenailtu, sekä otettiinhan me pari eteenmenoakin. Jälkeä herra on ajanut lähinnä nurmikolla ja hiekalla. Nameja on nykyään alussa pari ja sitten aina 10 askeleen välein pieni namikasa. Tämä namimäärä on ollu aika toimiva, ehkä vähän vois taas harventaa. Jälestäessä Pablolla pysyy nenä kyllä hyvin maassa ja nyt se alkaa tajuta jo mutkia ja kulmiakin. Jälkien pituus ei ole pidentynyt juurikaan siitä 30 metristä. Olen ajatellu, että olosuhteet ja namien vähentäminen vaikeuttaa tällä hetkellä jälkiä riittävästi. Kyllä sitä pituutta ehtii nostaa kunhan herra vähän kasvaa ja keskittyminen riittää hieman pidempään. Mutta on se kiva kattoo kun oma koira jälestää hiekalla, Hugo kun ei sitä oikeen ikinä oppinut.
 Uimista Pablo on pari kertaa käyny kans kokeilemassa. Reippaana poikana se kyllä uskaltautuu veteen ja muutaman uintiliikkeenkin on jo ottanut.

Kissan pedissä on hyvä nukkua